Koiran elämää 2-4 viikkoisena

 Kirjoittelin aikaisemmin pentujen ensimmäisistä 2 viikosta, jatkan nyt kirjoittelua siitä mitä pennut luonani pääsääntöisesti kokevat ennen kuin ovat luovutusikäisiä. Tämä kirjoitus keskittyy 2-4 viikkoisiin pentuihin. 

Kaksi viikkoinen pentu 

Pennuilla on silmät ja korvat auenneet. Korvien aukeaminen saattaa joskus mennä 3 viikolle, mutta useinmiten olen huomannut korvien ja silmien aukeavan samoihin aikoihin. Tämä johtaa siihen, että pennut alkavat olemaan sosiaalisempia ja pientä leikkiä keskenään alkaa myös näkymään. 

Suolinkaiset

Pennut saavat suolinkaistartunnan emältä, vaikka emää on madotettu useampaan otteeseen odotusaikana. Suolinkaisten johdosta pennuilla voi tulla isoja ongelmia, mikäli pentuja ei madoteta riittävän tiheällä tahdilla. 

Ensimmäiset madotukset tehdään pentujen ollessa 2 viikkoisia. Itse käytän aina pentujen madotukseen tahnoja ja laitan ne jokaiselle pennulle suuhun. Tablettimuotoisena pikkupennulle annettu voi mennä henkitorveen ja muutenkin tablettimuotoiset olen kokenut hankaliksi. Viime vuosina tahnamuotoisen loislääkityksen saatavuus on vaihdellut todella paljon, toisinaan sitä ei saa lainkaan. Matolääkettä on hyvä vaihdella, jotta suolinkaiset saadaan mahdollisimman hyvin pois. 

Käsittely

Olen useimman pentueen kanssa suorittanut biosensor-ohjelmaa, josta olenkin kirjoittanut jo aikaisemmin blogitekstin. Tämän ohjelman lisäksi käsittelen pentuja joka päivä, huomioiden toki emän stressitason. Joskus ensimmäisinä päivinä emä ei mieluusti antaisi käsitellä pentuja. Pennut useasti myös ilmaisevat heti epämiellyttävyyttä kun niitä käsitellään, nehän vain haluaisivat olla emänsä vieressä, eivät jonkun ihmisen kourassa. Pentujen pitää kuitenkin saada paljon käsittelyä jo pikku pentuaikanaan. 

Pentujen kasvaessa niitä käsitellään, harjataan leikataan kynsiä, tutkitaan korvat ja joitakin pentuja pitää myös hieman pestä. 

Äänet

Soitan erilaisia ääniä tässä pentuaikana, jolloin ne äänet ovat tuttuja. Tietenkin kaikenlaiset kolinat, imuri, kodinkoneet, yms tulee tutuksi kotonani. Teen tarkoituksella kova äänisiä asioita pentuaikana. Toki näitä tehdään vasta siinä vaiheessa kun pennut ovat jo hieman tutustuneet ympäristöönsä ja alkavat havainnoida ympäristöään eri tavalla kuin vaan emän tissiä etsien. 

Ulkoilu

Pennut ulkoilevat heti kun se on mahdollista. Yleensä siinä kolme viikkoisina aloitetaan ulkoilemaan. Toki jos ulkona on hirmuiset pakkaset niin silloin ulkoiluja siirretään kunnes pennut ovat hieman isompia tai pakkasten lauhduttua. Kovat helteet on myös hankalia pikku pentujen kannalta. Kesällä useasti voi kuitenkin ulkoilla esim myöhään illalla tai aikaisin aamulla niin, että lämpöä ei vielä ole niin kovasti. 

Minulla on iso piha-alue, jossa pennut voivat viilettää ja tutkia pihaa, puita, pensaita yms voi repiä ja niitä yleensä myös tutkitaan juurikin suulla paljon. Pihassa on myös keinu, agility putki, tasapainoa lisääviä esineitä jne. Pennuille tarjotaan erilaisia stimuloivia ääniä, pintoja, ääniä niin sisällä kuin ulkona. 

Aikainen neurologinen stimulaatio

Jo ensimmäisestä pentueesta lähtien olen toteuttanut Yhdysvaltojen armeijan kehittämää koirien neurologista stimulaatio ohjelmaa. Yhden pentueen kanssa en ole tätä ohjelmaa noudattanut.

Ohjelmassa tehdään pikkupennuille erilaisia stimuloivia harjoitteita. Nämä harjotteet ovat helppoja suorittaa, mutta niiden kanssa silti pitää olla tarkkana. Liian pitkään tehtynä ne voivat tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Tätä ohjelmaa kutsutaa nimeltään Biosensor.

Biosensor

Biosensoriohjelmaan kuuluu viisi harjoitusta, jotka tuottavat neurologisia stimulaatioita, joista yksikään ei luonnollisesti esiinny pentun varhaisessa iässä. Näiden stimulaatioden avulla on havaittu etuja:

parantunut syke,

voimakkaat sydämen lyönnit,

vahvemmat lisämunuaiset,

parempi sietokyky stressiä ja suurempi vastustuskyky tauteja vastaan. 

Biosensor ohjelmassa tehdään nämä viisi harjoitetta jokaisen pennun kanssa kerran päivässä, pennun ollessa 3-16 vrk vanha. 16 vrk vanhana alkaa jo olemaan muut aistit käytössä, jonka johdosta pentuja stimuloidaan muuten.

Vaikutukset

Oppimistesteissä stimuloitujen pentujen havaittiin olevan aktiivisempia ja tutkivampia kuin stimuloimattomat pennut. Sekundaarit vaikutukset olivat, että pennut käsittelivät stressaavia tilanteita vähemmän valittaen, olivat paljon rauhallisempia ja tekivät vähemmän virheitä.

En tietenkään tiedä onko tällä mitä merkitystä oikeasti. Pitäisi olla samasta pentueesta osa jolle tehdään stimulointi ja osalle mille tehdään ja sitten tehdä tutkimuksia. No tietenkään tällaisella ns harrastaja-kasvattajalla ei ole tällaiseen mahdollista. Tässä olisi kyllä oiva tutkimuksen aihe, jollekin tutkijalle.

 

Tiedätkö mitä sinun pentusi on kohdannut ennen luovutusta? 

Tiedätkö mitä sinun koirasi kasvattaja tekee pikkupentujen kanssa ennen niiden luovutusta ? Kun pikkupennut tottuvat kasvattajan luona jo kaikenlaisiin härpäkkeisiin, helpottaa se tottakai pennun tulevaa elämää. Kun valitsee kasvattajaa kannattaa oikeasti myös kysellä minkälaisissa olosuhteissa pentu kasvaa ennen luovutusta. Se voi olla että pennut ovat liian pienessä tilassa tai niillä ei ole oikeasti ulkoilumahdollisuuksia. Tai jos pennut kasvavat erillisessä rakennuksessa eivät pennut saa riittävästi ääni ja muuta stimulantteja pikkupentuaikanaan.

Sinua voi kiinnostaa myös lukea muita blogikirjoituksiani siitä mitä tapahtuu ennen pentujen luovutusta. 

Kasvattajia on monenlaisia joten on tärkeää, että löydät sen oikean. 

Mitä ajatuksia tämä herätti sinussa? 

Eurasier ja Dandy Walker

Eurasierilla on todettu geneettinen sairaus joka johtuu geenivirheestä. Geenivirhe tuottaa epänormaalia aivojen muodostumista. Aivojen epämuodostuminen liittyy pikkuaivoihin ja sen ympärillä olevan nesteen lisääntymiseen. Pikkuaivot ovat motoriikan, koordinaation sekä tarkkuuden keskus. Kaikilla pikuaivoihin vaikuttaviin sairauksilla on vaikutusta koordinaatioon ja ne voivat aiheuttaa ataksiaa.

Kaikilla pikkuaivoihin vaikuttavilla sairauksilla on vaikutusta koordinaatioon ja ne voivat aiheuttaa ataksiaa. Häiriön pääominaisuus on pikkuaivojen hypoplasia, neljännen kammion laajentuminen ja kahden pienen pallonpuoliskon välissä oleva pieni tai kokonaan puuttuva aivojen osa, joka tunnetaan nimellä pikkuaivojen vermis.

Neljäs kammio on osa kammiojärjestelmää ja se on yksi nesteellä täytetyistä onteloista aivoissa ja se on aivokasvain-kallonsisäisen ependymomaalisen kasvaimen muodon yleinen esiintymispaikka.

Tutkimus jossa 14 läheisesti toisiinsa sukua olevassa Eurasierissa tunnistettiin tasainen pikkuaivojen epämuodostuma, jolle oli tunnusomaista pikkuaivojen vermiksen ja vähemmässä määrin aivopuoliskojen kaudaalisten osien johdonmukainen puuttuminen. Hydrokephalus oli lisäominaisuus joillakin koirilla. Kaikilla koirilla oli progressiivinen ataksia, joka oli havaittu jo koirien ollessa 5-6 viikon ikäisiä.

Muut tutkimukset voivat myös osoittaa pikkuaivokuoren takaosan keskiviivan alueen, joka on vastuussa lihasten ja kystan muodostumisen koordinoinnista lähellä kallon sisäosaa. Näkyviä oireita voivat olla oksentelu, henkinen hidastuminen, kallonsisäinen paine, jota pidetään makrokefaliana, näkyvä otsa ja ärtyneisyys.

Kaikki nämä poikkeavuudet aiheuttavat yleensä ongelmia liikkumisessa, koordinaatiossa, älyssä, mielialassa ja muissa neurologisissa toiminnoissa. DWLM-koirilla on progressiivinen pikkuaivojen ataksian muoto. Ataksia vaihtelee koirien vakavuuden mukaan lievästä koko kehon heilumisesta, lievästä liikkeen koordinaation puutteesta, hienovaraisesta dysmetrisestä kävelystä, epätasapainosta ja lantion raajojen ataksiasta vakavaan pikkuaivojen ataksiaan pennuissa ja kohtauksien kaltaiseen tipahtamiseen tai kaatumiseen. Joillakin koirilla on epilepsian kaltaisia kohtauksia.

Dandy-Walker-Linken epämuodostuma (DWLM) johtuu mutaatiosta VLDLR-geenissä. VLDLR-geeni koodaa transmembraanireseptoria VLDLR, joka kuuluu pienitiheyksiseen lipoproteiinireseptoriperheeseen (LDL). Yhdellä toisen reseptorin kanssa sillä on rooli biokemiallisessa polussa, joka kontrolloi neuroblastien migraatiota aivokuoressa ja pikkuaivoissa. Neuroblast on solu, joka kehittyy neuroniksi tämän siirtymävaiheen jälkeen. Kun VLDLR-reseptoria ei ole tai se ei toimi, neuroblastien migraatiota ei voi tapahtua, mikä johtaa keskushermoston kehittymättömyyteen.

DWLM-häiriö periytyy autosomaalisesti resessiivisellä (=väistyvällä) tavalla. Aiheutuneen mutaation suhteen koira voi olla puhdas, kantaja tai sairastunut. Sairastuneen pennun vanhemmat ovat väkisinkin heterotsygootteja eli kantavat yhtä mutantti-alleelia (=geenimuodot eli vastingeenit). Heterotsygooteilla koirilla ei ole oireita. Mutaation homotsygoottisilla koirilla sen sijaan näkyy oireita Dandy-Walkerimaisesta epämuodostumasta. Periaatteessa siis jokaisella pennulla on 25 % mahdollisuus sairastua, 50 % mahdollisuus olla oireeton kantaja ja 25 % mahdollisuus olla terve. Sveitsissä tehdyssä tutkimuksessa 16 % testatuista koirista oli heterotsygootteja kantajia. Tämä korkea kantaja-prosentti todistaa DWLMgeenitestauksen tarpeellisuuden ja tärkeyden, jotta voidaan välttää sairastuneet pennut.

 Selkärangan MR-aivokuvat (T2-painotetut) sairastuneista Eurasier-koirista paljastavat merkittävän keskilinjan vian, jossa puuttuvat pikkuaivojen vermiksen (keskiviiva) ja pikkuaivojen pallonpuoliskojen (sivusuunnassa) kaudaaliset osat yhdessä suuren retroserebellaarisen nesteen kertymisen kanssa. A: koira 6; B: koira 7; C: koira 9; D: koira 10. Kuvat A ja D sijaitsevat ventraalisesti enemmän kuin B ja C.

 Poikittaiset MR-aivot (T2-painotetut) neljästä kärsivästä Eurasier-koirasta pikkuaivojen jalkojen (B) ja pitkänomaisen pään (A, C, D) tasolla. Myelenkefaloni vaikuttaa merkityksettömältä. Neljännessä kammiossa on kystamainen ulkonäkö rostralisissa osissa (B) ja se on jatkuva retroserebellaaristen aivo-selkäydinnesteen kertymisten kanssa kaudaalisemmissa osissa (A, C, D). A: koira 6; B: koira 7; C: koira 9; D: koira 10.

Tämä on siis varsin vakava sairaus, jota on löydetty eurasierilta. Nykyisin tutkitaan kaikki jalostukseen käytettävät koirat geenitutkimuksella. Onneksi tähän liittyy geenitutkimus jolla saadaa selville onko koira kantaja, sairas vai terve. Kun jalostukseen valitaan koira on tärkeää sen tutkiminen tämän sairauden osalta. Itse en tiedä, että Suomessa olisi syntynyt tällaista pentuetta. Toivottavasti kaikki tutkituttavat koiransa tämän geenin osalta, tutkimus on kuitenkin kertaluonteinen. 

Lähteinä käytetty ;

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4323131/

Eurasier JTO