Kilpirauhasen vajaatoiminta

 Ajattelin nyt hieman kirjoittaa rodussamme todetusta kilpirauhasen vajaatoiminnasta.  Olen jo muutamasta muusta perinnöllisestä sairaudesta kirjoittanut aikaisemmin mm Dandy Walkerista sekä haimanvajaatoiminnasta.  Lisäksi olen kirjoittanut omakohtaisesta kokemuksesta vatsalaukunkiertymästä vanhemmalla koiralla. Pääset lukemaan niitä painamalla noita linkkejä. 

Nyt tässä ajattelin hieman kertoa kilpirauhasen vajaatoiminnasta, huomautan heti, että en ole eläinlääkäri vaan tarina on täysin ei lääketieteellistä lätinää, joten tarkistathan aina epäilyksesi ja hoidon eläinlääkärisi kanssa. 

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Yleinen perinöllinen sairaus rodussamme. Valitettavasti tätä on myös suhteellisen hankala estää. Ainoa keino on tietenkin se, että jalostuskoirat tutkitaan. Tämän lisäksi tietenkin olisi tärkeää hieman katsoa myös sen yhden yksilön ulkopuolelle. Jos se jalostusyksilö on täysin terve, mutta sen vanhempi on sairas tai sen sisaruksista iso osa on sairastunut nuorena, niin miettisin kyllä käyttäisinkö ko koiraa jalostukseen. Tiedän myös, että osa kasvattajista ei ole kanssani samaa mieltä vaan käyttävät koiria vaikka niiden lähisukulaiset olisivat sairaita. Jos koiran vanhemmat sairastuu vaikkapa 10 vuotiaana en koe tätä huonoksi asiaksi. 

Sairastumisikä 

Kilpirauhasen vajaatoimintaan koira sairastuu tai se todetaan useasti koiran ollessa siinä 5 vuotta. On kuitenkin jonkin verran koiria joilla todetaan tämä jo alle 2 vuotiaana, joten tarkkaa ikää ei voi sanoa varmasti. Kuitenkin jos koira on yli 6 vuotias ja ei ole sairastunut niin todennäköisyys siihen, että sairastuu laskee aika tavalla. Osa koirista sairastuu kyllä vanhuuden mukanaan tuomien muutosten vuoksi. 

Oireet

Useammiten oireina on se, että koira hakeutuu lämpöön ja on kylmänarka. Normaalisti kun eurasier on koira joka nauttii talvesta ja kylmyydestä, voi yksi oire olla se, että koiralla on kylmä pienemmässä pakkassäässä. Koira on apea tai kovin rauhallinen. Tämä on yleensä omistajan vaikea havaita, koska koira voi rauhoittua ikää myöden ja sen johdosta tämä oire ei ole se mikä kiinnittää omistajan huomion. Turkki muuttuu, eurasierin turkki muuttuu useasti kuivan oloiseksi ja karvanpäät ovat ns kärvähtäneen oloiset, tietenkään muutamat karvat tai karvanvaihdon yhteydessä karvan tällaiseksi muuttuminen ei ole kilpparin oire, mutta jos koiran turkki muuttuu kokonaisuudessaan ns oudoksi kannattaa miettiä voiko tämä olla oire kilpparista. Kaikille koirille ei tule kaikki oireet tai omistaja ei kaikkia näitä huomaa, koska ne tulevat vähitellen. 

Tutkimukset

Miten sitten kilpirauhasen vajaatoiminta (kilppari) voidaan sitten todeta. Koirasta tulee ottaa verikokeet, useampi labra tarjoaa näitä ns kilpparipaketteja. Tarvitaan useampi verikoe jotta voidaan varmuudella todeta koiran sairastavan. Tgaa nykyisin tuo taitaa olla joku muu, kertoo siitä todennäköisyydestä että sairastuuko koira lähiaikoina vai eikö. No mikään varmahan tämä ei ole vaan aina verikokeet tietenkin kertoo vain juuri sen hetken tilanteen. Jos koira kuitenkin on tgaa positiivinen, en tällaista käyttäisi jalostukseen ennenkuin on muutaman kerran otettu verikokeet ja kaikki arvot ovat olleet hyviä. 

Tutkimukset kannattaa uroskoirien osalta ottaa sellaiseen ajankohtaa jolloin ne eivät ole ihan vouhkana kiimaisten narttujen hajuista. Olen huomannut, että uroksen ollessa hyvin aktiivinen seksuaalisesti eli kiihottunut narttujen hajuista vaikuttaa se myös kilppariarvoihin. Nartuilla en ottaisi juoksuissa tai niiden välittömässä läheisyydessä juurikin tuon hormoonitoiminnan vaikutuksien vuoksi. 

Mikäli yhdessä tutkimuksessa koiran veriarvot ovat hieman vinksinvonksin, jos arvot eivät ole sellaiset, että ne kertovat jo selvästi, että kilpirauhanen on tyyliin lopettanut toimintansa, ottamaan uudet kokeet esim 3 tai 6 kk päästä, eläinlääkäri tietenkin tässä asiassa on se asiantuntija. Joskus nimittäin voi hormoonitoiminta, elämän stressi tms vaikuttaa niin, että kilppariarvot ovat ns hieman sekaisin. Kun olet ottanut vähintään kahdet verikokeet ja ne näyttävät siltä, että koira sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa, määrätään sille lääkkeet. 

Hoito 

Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito on tablettihoito. Eläinlääkäri määrää koiralle sopivan lääkityksen. Lääkityksen määrää joudutaan useasti hakemaan, että löydetään oikea annostus. Hoito vaatii myös määrävälein kontrollikäynnit eläinlääkärissä, verikokeet ja voi olla tarvetta säädellä lääkityksen määrää.  Omistajalta tämä tietenkin vaatii koiran tarkkailua sekä taloudellisesti verikokeet, kontrollit yms voivat tuottaa taloudellista rasitusta. 

Tärkeää on tarkailla omaa koiraansa ja tarpeen mukaan myös tutkituttaa koiransa jollakin aika välillä säännöllisesti, varsinkin jos lähisuvussa on kilpirauhasen vajaatoimintaa. 

kuvat ovat kuvituskuvia. 

Koiranpennun sydämen tutkiminen

Koiran pennun sydäntä kuunnellaan kun pennulle tehdään eläinlääkärin tarkastus. Kaikki kasvattajat eivät teetä tätä, mutta se on kuitenkin suositeltavaa. Pennunostajana kannattaa vaatia, että kasvattaja tekee pennulle terveystarkastuksen ennen kuin haette pennun. Tärkeää saada pentu joka on todettu terveeksi tai jos sillä on todettu joku sairaus/vika niin voitte miettiä haluatteko tällaista pentua. 

Joskus sydänkuuntelussa kuullaan sivuääniä. Sivuääniä on monenlaisia ja niitä voi olla syytä tutkia lisää. Itselläni ensimmäistä kertaa kahdella pennulla todettiin sydämen sivuääni edellisessä pentueessani. Koska eläinlääkäri totesi näillä pennuilla sivuäänen ja ko eläinlääkäri oli sitä mieltä, että ei ole ns pentumurmur vaan kuuluu vakavammin, päätin tutkittaa pennut sydänultrassa. 

Sydämen ultraaminen 

Koiranpennun sydämen ultraaminen onkin sitten, jo hieman haastavampi juttu. Johtuen ihan vaan siitä, että tällaisia eläinlääkäreitä on yllättävän vähän, osa kardiologeista ei nimittäin suostu edes pentua ultraamaan. Itse soittelin varmaan kaikki eläinlääkärit jotka toimivat Jyväskylästä etelään, eli eteläisen Suomen kaikki kardiologit. Useilla ajat olivat varattuja jopa kuukaudeksi eteenpäin. Onneksi kuitenkin löysin suositellun ja hyvän eläinlääkärin siedettävän ajomatkan päästä kotoani.  Tutkittavat pennut "joutuivat" olemaan luonani hieman pidemmän aikaan, jotta sain niiden tutkimukset teetettyä. 

Mietin, kovasti voiko pennulla olla jotakin vikaa? Pennut kun kehittyivät normaalisti muiden mukana ja olivat aktiivisia, touhukkaita pentuja. Kummatkin pennut olivat ulkoisesti terveitä, lihastonus hyvä ja mitään merkkejä sairaudesta ei vaikuttanut olevan pennuissa. 

Pohdin jo ennen ultraan menoa, että mitä teen jos pennulla tai molemmilla todetaan jotakin vikaa. Leikkaushoitoa vaativan vian vuoksi päätin, että koira lopetetaan, en koe oikeaksi leikkauttaa pentua varsinkaan kun useasti leikkaukset ovat hankalia ja onnistumisprosentti ei taida olla kovin korkea. Tämä on siis täysin mutua, ei mitään faktaa asiasta. Sitten mietin, että jos pentu tarvitsee vaikka jotakin lääkehoitoa niin olisiko se mahdollista löytää pennulle koti ?  Tästä asiasta keskustelinkin niiden perheiden kanssa, jotka olivat ottamassa näitä pentuja. Toinen näistä perheistä oli valmis ottamaan pennun vaikka se tarvitsisi jotakin lääkehoitoa loppu elämänsä ja elinajan odote tämän johdosta voisi olla pienempi. Tällainen tieto tietenkin rauhoittaa kasvattajan mieltä tilanteessa, jossa joutuu pohtimaan paljon asioita samanaikaisesti. Päätin kuitenkin jo kun menin ultraan, että mikäli pennulla tai pennuilla löytyy jotakin vikaa joka ei lääkehoidolla voida hoitaa, päästän pennun taivasmatkalle. 

Itse sydänultra

Tutkimus on kivuton ja helppo, kunhan pentu pysyy paikoillaan. Pennun seisottaminen ja paikoillaan pysyminen olikin se hankalin asia tutkimuksessa. Oli kyllä hienoa nähdä erilaiset virtaukset ja kuulla kuinka eläinlääkäri kertoo niistä.  Voin sanoa, että en itse ymmärrä mitään niistä virtauksien nopeuksien määristä jne. 

Omien pentujen tulokset 

Toisella pennuista todettiin oikean eteiskammioläpän epämuodostuma, kiinnittynyt väärään kohtaan kammiota. Tämän kanssa pentu olisi voinut elää jonkin aikaa kohtalaista elämää, mutta jossakin kohdin tämä olisi tuottanut pennulle/koiralle ongelmia. Kyselin onko tätä mahdollisuus hoitaa jotenkin, eläinlääkäri mietti mahdollisuus on leikkaushoidon kautta mutta leikkaushoito ei ole kuitenkaan varma. Tämän johdosta päädyin siihen, että tämä pentu pääsi taivasmatkalle. Pentu oli aivan ihana luonteeltaan ja rakastuin tähän pentuun sen ihanan luonteen johdosta, mutta koska pentu ei olisi voinut elää kivuttomasti elämäänsä oli järkevää ja tärkeää tehdä tämä päätös. Itse en halunnut myöskään antaa pentua jollekin elämää jonkin aikaa ja sitten pentu pitäisi uuden omistajan toimesta lopettaa kuitenkin suhteellisen nopeasti. 

Toisella pennuista kardiologi ei edes kuullut mitään sivuääntä. Ultraamisessa ei löydetty mitään rakeenteellista vikaa, pennun sydän oli täysin terve. Joten tämä pentu pääsi uuteen kotiinsa ja voi hyvin tällä hetkellä. 

Pennun lopettaminen oli todella rankka päätös, mutta jos tämä tulisi vastaan joskus uudestaan varmaankin tekisin samanlaisen päätöksen. Keskustelin eläinlääkärin kanssa mistä tällainen vika voi johtua? Eläinlääkäri sanoi, että ei voi sanoa mikä siihen on johtanut mutta tämä ei selvästi ole mikään perinnöllinen vika vaan sattumaa.