Mitä asioita pentua miettivän kannattaa tutkia ?

 Edellisessä blogissani pohdiskelin tuota vastuullista kasvattamista. Kaikki kasvattajat kuitenkin porskuttavat eteenpäin, jos pennunostajat eivät itse kysele tarkemmin asioita. Jos kysymykset ovat vaan, koska pentuja tulossa ja pääsenkö jonoon, niin ei niiden avulla voi saada tarpeenmukaista tietoa siitä tulevasta pennusta. 

Mitä tietoa sitten pitäisi saada ? 

1. Vanhempien terveystutkimukset. Tutki nyt ainakin Suomen Kennelliiton sivuilla olevat avoimena oleva tietokanta ja siellä näkyvät terveystutkimukset. Eurasierin pakolliset tutkimukset ovat lonkat ja silmät. Kaikki muut sen lisäksi tehdyt tutkimukset ovat ns ylimääräisiä, vapaaehtoisia. Verikokeet ovat sellaisia mitä et välttämättä löydä julkisesti mistään. Kun etsit pentua, kysy tehdyistä verikokeista. Voit pyytää tietoja kasvattajalta. Kasvattaja varmasti antaa sinulle tiedon koska verikokeet on otettu ja oliko niissä jotakin huomioitavaa, tämä nyt lienee minimi tieto mihin voi tyytyä. Toki mieti mikä on sinun vähimmäistieto määrä, mihin voit olla tyytyväinen hankkiessasi pentua itsellesi. 

2. Suvussa esiintyvät sairaudet. Se, että juuri ne vanhemmat joita käytetään ei vielä kerro koiran terveystilanteesta. Eli tutki myös sen pentusi isovanhemmat, tuo on mielestäni minimi vaatmus siitä, että voisi tietää jotenkin asiaa. Kasvattajalt voit kysyä onko hänellä tiedossa koiran sukulinjoissa olevia sairauksia. Jos kasvattaja sanoo, että molemmin puolin sukulinjat ovat terveitä, nousisi itselläni hälytyskellot. Rodussamme jos tutkitaan sukulinjoja riittävän pitkälle löytyy jokaisesta suvusta jollakin tasolla kilpirauhasen vajaatoimintaa, joten täysin tervettä sukulinjaa ei taida löytyä. 

3. Dandy-Walker onko tutkittu ? kasvattajan pitää olla tietoinen onko vanhemmat terveitä, vai kantaja, sairas. Koska muuten yhdistelmä voi tuottaa sairaita pentuja ja kukaan ei halua tätä sairautta sairastavaa pentua itselleen. Onneksi pääosiltaan kantamme on terveitä, muutamia kantajia löytyy. Kantajan ja terveen voi yhdistää ilman, että pennut ovat sairaita. Kaksi kantajaa jos yhdistetään niin silloin tulee sairaita pentuja. 

4. Onko suvussa risteytyskoiraa ? Jos on niin missä se sukutaulussa sijaitsee. Onko niitä useampia vai vaan yhdellä puolella. 

5. Sukusiitosprosentti, rodussamme pääosiltaan yhdistelmät eivät ole korkealla sukusiitosprosentilla, mutta niitä hyvä seurata. Ja jos se nousee niin voi kysyä miksi juuri tällainen yhdistelmä on päätetty tehdä. Sukusiitoprosentin näkee Kennelliiton järjestelmästä ja voit selata myös aikaisempia pentueita ja niiden sukusiitosprosentteja. Vertailtaessa voit nähdä mikä rodussa yleistä ja jos mahdollisen pentusi yhdistelmä on korkeampi, kysyisin siitä kasvattajalta. 

6. Silmälausunto, jos siinä on jotakin mainittavaa, kysy kasvattajalta mitä se tarkoittaa koiran elämän kannalta. 

7. Luustokuvauksien tulokset onko niissä jotakin mitä mietit? Jos suvussa on huonoja polvia ja kyynäriä voi se olla koiran elämän kannalta ratkaisevan huono asia. 

8. Mahdolliset aikaisemmat pennut nartulla, uroksella, minkälaisia ne ovat, mitä niiden terveystulokset ovat. Emän sisarukset, uroksen sisarukset ja näiden mahdolliset jälkeläiset, niiden terveystulokset. 

9. Mitä sairauksia on rodussa yleisesti ? Ja mitä sairauksia on ollut erityisesti samalinjaisissa pentueissa aikaisemmin. Allergioita, vatsalaukun kiertymää, muita mahdollisia sairauksia. Mitä kasvattaja kertoo sinulle. Eurasier-rodussa yleisin sairaus on kilpirauhasen vajaatoiminta, jos sitä on ihan lähisuvussa voi kysellä miksi ko yhdistelmä tehdään ? 

10. Yhdistelmässä käytettävien koirien ikä. Miksi juuri tämän ikäisiä koiria käytetään jalostukseen? 

Etsi itse tietoa ja ole utelias, kasvattajilta kannatta kysellä asioita näin voit selvittää mitä kaikkea kasvattaja tietää yhdistelmästä. Tämä on oikeastaan ainoa keino selvittää miten hyvin kasvattaja on perillä asioista. 

Kun olet tämän kaiken selvittänyt ja saanut kasvattajalta näihin vastauksen. Voit tehdä valistuneen valinnan kasvattajan ja yhdistelmän valinnasta. Kun valitse pentua siihen kannatta oikeasti käyttää aikaa, eikä vain valita sieltä mistä sen nyt ensimmäiseksi olisin saamassa. Koira on pontentiaalisesti sinun elämässäsi mukana se 10-12 vuotta, jos se on sairaasta yhdistelmästä voi elämä olla sairauksien täyttämää ja ell käyntien ja kulujen kuluttamaa. 

Paraneminen vatsalaukunkiertymästä

 Ehkä oletkin lukenut aikaisemman blogikirjoitukseni Bellan vatsalaukunkiertymästä. Kauhun hetket koiranomistajan elämässä. 

Lopettelin tuon edellisen kirjoitukseni uudenvuoden aattona, jolloin oli selvitty juuri suurimmasta vaarasta. 

Hain Bellan leikkauksen jälkeisenä päivänä kotiin. Bella oli ei pirteä ja hieman kivulias haettaessa. Lähti mukaani kuitenkin tyytyväisenä. Kotiin päästiin ja muut koiruudet halusivat tietenkin kovasti tulla tervehtimään ja pääsivätkin lyhyesti tervehtimään Bellaa. Tervehtemistä oli kuitenkin hieman rajoitettava, jotta innostus ei menisi ns ylitse. Yleensä tällaiset, että joku koiristani on poissa hetken äityvät hieman riehakkaiksi. Nyt Bella ei kuitenkaan halunnut olla edes paikalla tuossa riehaantumisessa. Joten Bella siirtyi toiseen huoneeseen lepäämään ja olemaan rauhassa. Toiset koiruudet jäivät sitten toiseen huoneeseen. Näin pystyin varmistaan levon ja rauhan. 

Hoito-ohjeiden mukaan Bella tarvitsee useita kertoja päivässä pieniä annoksia ruokaa, sekä kaksi viikkoa ainoastaan hihnassa liikkumista, ei minkäänlaista hyppelyä tai esim huonekaluilla. Bellalle määrättiin kolmea eri kipulääkettä sekä pahoinvoinnin estolääkitystä. Lääkkeitä piti antaa tietenkin kipujen mukaan, mutta ensimmäisinä päivinä lääkkeitä oli hyvä antaa siten, että koiralla ei olisi kipuja. Onneksi olen oppinut tunnistamaan hyvinkin tarkkaan miten Bella ilmaisee kipua, joten pystyn lisäämään tarvittaessa lääkettä. 

Onneksi satuin olemaan Convid-19 pandemian johdosta etätöissä ja kotona, pystyin olemaan kokoajan läsnä. Bella oli ensimmäiset päivät varsin kivulias ja lääkkeitä tarvitsi antaa maksimimäärät. Ruoka alkoi maistumaan ensimmäisen päivän jälkeen ihan hyvin. Ensimmäinen ruokailu tuotti kuitenkin selkeästi kipua ja seuraavaa ruokailua Bella selkeästi mietti, että tuo sattui viimeksi. Löysin sopivan aikatauluksen suhteessa ruokaluihin ja lääkkeen antoon, näin ruokailut alkoi sujumaan hyvin. Suolen toimintaa piti tarkkailla, mutta se toimi ihan hyvin heti alusta alkaen. 

Haavanhoitoa oli yllättävän vähän. Olin valmistautunut desifiointiin ja siteiden jatkuvaan vaihtamiseen yms. Mutta ohjeina olikin, että ei desifiointia vaan jos haavan alue on likainen se tulee huuhdella vedellä ja kuivata hyvin. Luoja onneksi antoi meille pakkaspäiviä ja puhdasta lunta, joten haava pysyi puhtaana koko ajan. Pari päivää haava vuosi kirkasta verta, mutta tämän jälkeen se oli kuiva, joten ei ollut tarvetta haavan hoitoon. 

Ensimmäiset yöt nukuin Bellan kanssa lattialla, koska halusin varmistaa, että kuulen tai Bella pääsee pyytämään apua jos tarvetta on. Jos olisin nukkunut sängyssäni niin olisin joutunut aitaamaan sängyn siten, että Bella ei sinne pääsisi ja näinollen ei olisi myöskään päässyt pyytämään apua. Minä kun nähkääs nukun aika sikeästi. Bella nukkui lähelläni tyytyväisenä. Bella on aina ollut sellainen, että kun on kipua tms niin silloin erityisesti hakeutuu lähelle. 

Onneksi kotonani on pentueaitauksia joita hyödyntämällä pystyi sulkemaan koirilta pääsyn sohvalle sekä sänkyyn. Kyllä minun koirani saavat hyppiä huonekaluille, tässä tilanteessa se piti nyt sulkea pois. Nyt kun tuo kaksi viikkoinen on ohitse. Voi mikä tungos on ollut sängylleni :D  Nyt uskon, että tästä selvittiin. 

Vatsalaukun kiertymä

 Tiedän rodussa monien koirien kuolleen vatsalaukun kiertymään. Olen aina huolehtinut, että ennen ja jälkeen ruokailun ollaan rauhassa, ei riehumista eikä lenkkejä jne. 

En kuitenkaan ajatellut, että kirjoittaisin tästä asiasta omakohtaista kokemusta. Kerron kuitenkin nyt mitä meillä tapahtui. 

28.12. normaali päivä, olin kotona koko päivän koirien kanssa sitä sun tätä touhuten. Koirat söivät klo 15-16 välissä ruokansa, jonka jälkeen lepäiltiin tunnin verran. Klo 19 aikaan Bella alkoi oireilemaan, kipua. Koira seisoo paikallaan ja läähättää, hakeutuu lähelle ja on levoton. Tulee viereen ja omasta mielestäni hakee apua. Joskus aikaisemminkin Bella on tällä tavalla oireillut ja oireet ovat menneet ohitse kun olen antanut kipulääkkeen jota kotona käytettävissä.  Sitten ajattelin, että ehkä tarvitsee vaan hieman kävelyä ja tämä pieru tms ongelma lähtee pois. Käytiin pienellä lönks lönks kävelyllä, hidas tahtisella kävelyllä. Jolla Bella tekikin tarpeensa ja kotiin palattua koira rauhoittui. 

Klo 2030 aikoihin koira pyysi ulos, aidatulle pihalle, jonne sen päästin. Koira oli siellä sen 10 min kunnes menin katsomaan mikä tilanne, koira tulee pihan perältä uikuttaen. Jolloin totesin, että tilanne on vakava ja päätin lähteä samantien eläinlääkäriin. Soitin Saaren klinikalle ja siellä sanottiin, että hän ottaa kyllä koiran vastaan. No huutava koira autoon ja menoksi. Pääsin Saaren klinikalle ja ell katsoi koiraa, ei edes koskenut koiraa totesi, että todennäköisesti vastalaukun kiertymä, mutta en voi täällä tehdä asialle mitään. Voin sanoa, että tässä kohtaan oli murha aika lähellä. Ai pyysit tänne vaikka tiedät että et voi auttaa asiaa mitenkään. No siinä vaiheessa koira oli nostettava autoon ja lähdettävä ajamaan kohti seuraavaa mahdollista auki olevaa paikkaa jossa voidaan koira leikata. Soitettu Tammistoon josko siellä pystyttäisiin ottamaan koira vastaan ja tekemään sille jotakin. Siellä vastattu, että kyllä he voivat leikata koiran heti kun olet täällä. Ajettu nilkka suorana kohti Tammistoa. Koira huutaa tuskasta koko matkan Keravalle asti, kun koira hiljeni luulin sen kuolleeen. 

Onneksi näin vilauksen sen liikkeestä ja jatkoi matkaa kohti sairaalaa. Sinne päästyäni, koira ei enään omin jaloin suostu liikkumaan. Koira on paisunut oikeasti vatsastaan todella isoksi. Hoitaja tulee kantamaan koiran sisälle. Menee heti hoitoon. Viedään röntgeniin ja todetaan torsio, eli vatsalaukun kiertymä. Eläilääkäri kysyy hoidetaanko vai lopetetaanko koira. Koira pitää leikata nopeasti jotta sen paranemis mahdollisuudet ovat vielä suhteellisen hyvät. Hinta-arvio oli sen verran korkea, että piti soitella ystävälle saisinko lainaan rahaa, koska sellaista summaa ei löydy tililtä.  Kerrottu, että koira leikataan. Riskinä tietenkin leikkauksessa on että sydän ei kestä tai tulee muita isoja komplikaatioita ja koira ei selviä. Lisäksi tietenkin torsiossa on se  riski, että kiertymä on voinut tapahtua niin, että sisäelimet ovat kietoutuneet vatsalaukun kanssa tällöin kuolion riski on isompi. 

Bella jäi sairaalaan leikkaukseen ja tehohoitoon. Sain soiton klo 01 yöllä, että leikkaus on sujunut hyvin ja torsio on saatu hoidettua. Ei ollut vielä isompaa kuoliota syntynyt. Vatsalaukussa pieni alue jossa kuoliota, mutta sitä ei poistettu ajatuksella, että paranee. Koira ei vielä tuossa kohdassa ollut hereillä. Joten vielä sai pohtia herääkö koira vielä vai kuoleeko se kuitenkin tuohon leikkauksen jälkeiseen komplikaatioon. 

Aamupäivällä sain soiton, että Bella on kyllä heräillyt ihan hyvin, mutta ei ole suostunut syömään mitään. Sanoinkin, no sen kyllä uskon, Bella luulee, että yritätte kuitenkin vaan myrkyttää sitä :D 

Haettaessa Bella ei ollut oma itsensä, tuli kyllä iloisena vastaan, mutta häntä oli alhaalla ja koira hieman tärisi oli mielestäni kivulias. Tästä sanoinkin ell kertoi, että voi olla opiaateista johtuvaa hönttiä oloa.  Koira autoon ja apteekin kautta kohti kotia. Muut koirat tietenkin ihan into pinkeenä, että kaveri palasi. Bella ei niinkään innoissaan. Bellan kanssa menimme erilliseen tilaan jotta Bellalla oli mahdollisuus rauhoittua. Tässä kohdassa jo piti olla heti yhteydessä takaisin ell, koska koira oli selkeästi kivulias ja ohjeiden mukaan lääkkeitä saisi antaa vasta 5 tunnin päästä. Onneksi saimme ohjeistuksen, jolla voimme lisätä kipulääkettä ja tämä auttoikin. Ruokaa pitää antaa useasti ja vähän kerrallaan, jotta vatsa ei uudestaan kaasuunnu.  

 Nyt ohjeiden mukaan pitää 2 viikkoa ulkoilla hihnassa ja ei saa hyppiä mihinkään, joten tuo tulee olemaan hieman hankalaa. 

Tätä kirjoittaessani on uuden vuoden aatto, toivottavasti saamme Bellan kanssa vielä viettää monta hyvää yhteistä vuotta.