Pennun sosiaalistamisen muistilista

 Koiran pennun sosiaalistamisen muistilista. Olen aikaisemmin jo kirjoittanut mitä tehdä pennun kanssa eri viikoilla ja ne löydät aikaisemmista blogiteksteistäni. Tässsä on koostettuna mitä kaikkea olisi tärkeää tehdä sen pennun kanssa heti kun se on tullut teille kotiin. 

Mitä se sosiaalistaminen oikeasti tarkoittaa ?

Se on koiran totuttamista kaikkeen siihen mitä sen tarvitsee tietää elämästä, yksinkertaisesti sanottuna. Kun totutat pennun moniin asioihin on yhteinen elämä helpompaa vaikka kohtaisitte minkälaisia haasteita elämässänne. 

Tässä on listaa asioista joihin tarvitsee tutustua

- matkustaa neljässä eri välineessä

- tavata, lapsia, nuoria, aikuisia, vanhuksia, pyörätuolissa olevia, keppiä käyttäviä, rolaattoria käyttäviä jne (tapaaminen tarkoittaa, että henkilöt silittävät ja koskevat pentuun)

- olla väkijoukossa

- kävellä erilaisilla pinnoilla, laminaatilla, kiiltävällä lattialla, ritilöillä, laatoilla, kolisevalla pinnalla, kaltevalla pinnalla, portaissa, ritilä portailla, liukkailla portailla

- matkustaa hississä ylös, alas

- nukkua eri paikassa kuin kotona

- tavata eri rotuisia koiria

- kävellä sillalla jotka ovat erilaista materiaalia, puuta, verkkoa/säleikköä, betonia jne.

- nähdä erilaisia eläimiä turvallisesti, hevosia, lehmiä, lampaita, erilaisia lintuja,jne

- käydä metsässä, rannalla, muita erilaisia ympäristöjä 

- valmista koira kaikkeen siihen mitä sen kanssa todennäköisesti kohtaatte elämänne aikana sekä vielä vähän muuhunkin.

Mikäli sinulla on vähänkin mahdollisuutta niin ulkoiluta pentua TURVALLISESSA metsässä ilman hihnaa ( alle 12 viikkoinen koira saa ulkoiluttaa metsässä ilman hihnaa vaikka olisi kiinnipitoaika)

Tällainen ulkoilu voi kestää maks 20 min. Kun pentu kulkee lähelläsi ja tulee hakemaan sinua heti, niin kehu koiraasi runsaasti. 8-9 viikkoisena voit tehdä tällaisen lenkin ainakin kerran viikossa. 10 viikkoisesta eteenpäin voit myös tehdä tällaisilla irtiolo lenkeillä pieniä piiloutumisia, kuitenkin niin että et ole täysin piilossa koiralta. Kun huomaat koiran tulevan sinua lähelle kehu ja anna vaikka namia.

10 viikkoisena viimeistään menkää vilkaalle kadulle, turvallisesti hihnassa, muista tarkistaa, että koiran panta on riittävän tiukalla. Koiran pelästyessä se yrittää repiä itseään pois hihnasta jonka johdosta jos panta on hiemankin liian löysällä, pentu voi saada päänsä pannasta läpi. Ja pelästyneenä se voi sinkoilla kadulla auton alle ja kuolla. Pannan sisälle pitää mahtua pari sormea, mutta kun yrität vetää pantaa koiran pään yli se ei tule lävitse.

Tästä eteenpäin käy vähintään kerran viikossa jossakin sellaisessa paikassa, missä ette ole koiran kanssa aikaisemmin käyneet. Muista, että koiralla nämä käynnit, uudet asiat pitää olla kivoja ja parasta on jos kaikissa uusissa paikoissa tavataan myös uusia ihmisiä.

 Aina kun on mahdollista anna ihmisten koskea, silittää, katsoa, puhua jne pennulle, mitä ennemmän sitä tapahtuu sitä helpompaa on uusien ihmisten tapaaminen myöhemmin elämässä.

Hyviä paikkoja on mm

- rautatieasema

- linja-autoasema

- kauppakeskus

- lentoasema

- koiranäyttely ( vaikka ette menisi näyttelyyn niin useimpiin tapahtumiin pääsee turistikoiran kanssa, tosin koiralla pitää olla rokotukset voimassa )

- muut koiratapahtumat esim agility, toko, tms

- metsä

- ostoskeskus

- lemmikkieläin kauppa

- koulun läheisyys ( lapsien äänet, lapset)

. markkinat tms tapahtumat mihin voi koiran kanssa mennä

. kahvilat

-ruokaravintolat

Muista, että kaikki on koiralle kivaa. Tehkää asioita rauhassa ja anna koiralle aikaa ihmetellä, mutta myös huolehdit siitä, että pääsette eteenpäin sopivassa tahdissa. Kun olet kaiken tämän tehnyt ja aina määrävälein ensimmäisen vuoden aikana teet toisintoja ja mielellään vielä uusiakin asioita niin sinulla on hyvin sosiaalistettu koira. Sosiaalistettu koira kohtaa vieraita ihmisiä, uusia asioita ja haastavia tilanteita rauhassa. 

Mikäli koira ei ole sosiaalistettu riittävästi voi elämänne muodostua hankalaksi kun olette muualla kuin koti ympyröissä. Ja se vaatii paljon enemmän työtä kuin jos teette työn heti pennun elämän ensimmäisen puolen vuode-vuoden aikana. 

Mukavia hetkiä pentusi kanssa. 

(kuvat Pixabay) 

Koiran elämää 2-4 viikkoisena

 Kirjoittelin aikaisemmin pentujen ensimmäisistä 2 viikosta, jatkan nyt kirjoittelua siitä mitä pennut luonani pääsääntöisesti kokevat ennen kuin ovat luovutusikäisiä. Tämä kirjoitus keskittyy 2-4 viikkoisiin pentuihin. 

Kaksi viikkoinen pentu 

Pennuilla on silmät ja korvat auenneet. Korvien aukeaminen saattaa joskus mennä 3 viikolle, mutta useinmiten olen huomannut korvien ja silmien aukeavan samoihin aikoihin. Tämä johtaa siihen, että pennut alkavat olemaan sosiaalisempia ja pientä leikkiä keskenään alkaa myös näkymään. 

Suolinkaiset

Pennut saavat suolinkaistartunnan emältä, vaikka emää on madotettu useampaan otteeseen odotusaikana. Suolinkaisten johdosta pennuilla voi tulla isoja ongelmia, mikäli pentuja ei madoteta riittävän tiheällä tahdilla. 

Ensimmäiset madotukset tehdään pentujen ollessa 2 viikkoisia. Itse käytän aina pentujen madotukseen tahnoja ja laitan ne jokaiselle pennulle suuhun. Tablettimuotoisena pikkupennulle annettu voi mennä henkitorveen ja muutenkin tablettimuotoiset olen kokenut hankaliksi. Viime vuosina tahnamuotoisen loislääkityksen saatavuus on vaihdellut todella paljon, toisinaan sitä ei saa lainkaan. Matolääkettä on hyvä vaihdella, jotta suolinkaiset saadaan mahdollisimman hyvin pois. 

Käsittely

Olen useimman pentueen kanssa suorittanut biosensor-ohjelmaa, josta olenkin kirjoittanut jo aikaisemmin blogitekstin. Tämän ohjelman lisäksi käsittelen pentuja joka päivä, huomioiden toki emän stressitason. Joskus ensimmäisinä päivinä emä ei mieluusti antaisi käsitellä pentuja. Pennut useasti myös ilmaisevat heti epämiellyttävyyttä kun niitä käsitellään, nehän vain haluaisivat olla emänsä vieressä, eivät jonkun ihmisen kourassa. Pentujen pitää kuitenkin saada paljon käsittelyä jo pikku pentuaikanaan. 

Pentujen kasvaessa niitä käsitellään, harjataan leikataan kynsiä, tutkitaan korvat ja joitakin pentuja pitää myös hieman pestä. 

Äänet

Soitan erilaisia ääniä tässä pentuaikana, jolloin ne äänet ovat tuttuja. Tietenkin kaikenlaiset kolinat, imuri, kodinkoneet, yms tulee tutuksi kotonani. Teen tarkoituksella kova äänisiä asioita pentuaikana. Toki näitä tehdään vasta siinä vaiheessa kun pennut ovat jo hieman tutustuneet ympäristöönsä ja alkavat havainnoida ympäristöään eri tavalla kuin vaan emän tissiä etsien. 

Ulkoilu

Pennut ulkoilevat heti kun se on mahdollista. Yleensä siinä kolme viikkoisina aloitetaan ulkoilemaan. Toki jos ulkona on hirmuiset pakkaset niin silloin ulkoiluja siirretään kunnes pennut ovat hieman isompia tai pakkasten lauhduttua. Kovat helteet on myös hankalia pikku pentujen kannalta. Kesällä useasti voi kuitenkin ulkoilla esim myöhään illalla tai aikaisin aamulla niin, että lämpöä ei vielä ole niin kovasti. 

Minulla on iso piha-alue, jossa pennut voivat viilettää ja tutkia pihaa, puita, pensaita yms voi repiä ja niitä yleensä myös tutkitaan juurikin suulla paljon. Pihassa on myös keinu, agility putki, tasapainoa lisääviä esineitä jne. Pennuille tarjotaan erilaisia stimuloivia ääniä, pintoja, ääniä niin sisällä kuin ulkona. 

Aikainen neurologinen stimulaatio

Jo ensimmäisestä pentueesta lähtien olen toteuttanut Yhdysvaltojen armeijan kehittämää koirien neurologista stimulaatio ohjelmaa. Yhden pentueen kanssa en ole tätä ohjelmaa noudattanut.

Ohjelmassa tehdään pikkupennuille erilaisia stimuloivia harjoitteita. Nämä harjotteet ovat helppoja suorittaa, mutta niiden kanssa silti pitää olla tarkkana. Liian pitkään tehtynä ne voivat tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Tätä ohjelmaa kutsutaa nimeltään Biosensor.

Biosensor

Biosensoriohjelmaan kuuluu viisi harjoitusta, jotka tuottavat neurologisia stimulaatioita, joista yksikään ei luonnollisesti esiinny pentun varhaisessa iässä. Näiden stimulaatioden avulla on havaittu etuja:

parantunut syke,

voimakkaat sydämen lyönnit,

vahvemmat lisämunuaiset,

parempi sietokyky stressiä ja suurempi vastustuskyky tauteja vastaan. 

Biosensor ohjelmassa tehdään nämä viisi harjoitetta jokaisen pennun kanssa kerran päivässä, pennun ollessa 3-16 vrk vanha. 16 vrk vanhana alkaa jo olemaan muut aistit käytössä, jonka johdosta pentuja stimuloidaan muuten.

Vaikutukset

Oppimistesteissä stimuloitujen pentujen havaittiin olevan aktiivisempia ja tutkivampia kuin stimuloimattomat pennut. Sekundaarit vaikutukset olivat, että pennut käsittelivät stressaavia tilanteita vähemmän valittaen, olivat paljon rauhallisempia ja tekivät vähemmän virheitä.

En tietenkään tiedä onko tällä mitä merkitystä oikeasti. Pitäisi olla samasta pentueesta osa jolle tehdään stimulointi ja osalle mille tehdään ja sitten tehdä tutkimuksia. No tietenkään tällaisella ns harrastaja-kasvattajalla ei ole tällaiseen mahdollista. Tässä olisi kyllä oiva tutkimuksen aihe, jollekin tutkijalle.

 

Tiedätkö mitä sinun pentusi on kohdannut ennen luovutusta? 

Tiedätkö mitä sinun koirasi kasvattaja tekee pikkupentujen kanssa ennen niiden luovutusta ? Kun pikkupennut tottuvat kasvattajan luona jo kaikenlaisiin härpäkkeisiin, helpottaa se tottakai pennun tulevaa elämää. Kun valitsee kasvattajaa kannattaa oikeasti myös kysellä minkälaisissa olosuhteissa pentu kasvaa ennen luovutusta. Se voi olla että pennut ovat liian pienessä tilassa tai niillä ei ole oikeasti ulkoilumahdollisuuksia. Tai jos pennut kasvavat erillisessä rakennuksessa eivät pennut saa riittävästi ääni ja muuta stimulantteja pikkupentuaikanaan.

Sinua voi kiinnostaa myös lukea muita blogikirjoituksiani siitä mitä tapahtuu ennen pentujen luovutusta. 

Kasvattajia on monenlaisia joten on tärkeää, että löydät sen oikean. 

Mitä ajatuksia tämä herätti sinussa? 

Mitä asioita pentua miettivän kannattaa tutkia ?

 Edellisessä blogissani pohdiskelin tuota vastuullista kasvattamista. Kaikki kasvattajat kuitenkin porskuttavat eteenpäin, jos pennunostajat eivät itse kysele tarkemmin asioita. Jos kysymykset ovat vaan, koska pentuja tulossa ja pääsenkö jonoon, niin ei niiden avulla voi saada tarpeenmukaista tietoa siitä tulevasta pennusta. 

Mitä tietoa sitten pitäisi saada ? 

1. Vanhempien terveystutkimukset. Tutki nyt ainakin Suomen Kennelliiton sivuilla olevat avoimena oleva tietokanta ja siellä näkyvät terveystutkimukset. Eurasierin pakolliset tutkimukset ovat lonkat ja silmät. Kaikki muut sen lisäksi tehdyt tutkimukset ovat ns ylimääräisiä, vapaaehtoisia. Verikokeet ovat sellaisia mitä et välttämättä löydä julkisesti mistään. Kun etsit pentua, kysy tehdyistä verikokeista. Voit pyytää tietoja kasvattajalta. Kasvattaja varmasti antaa sinulle tiedon koska verikokeet on otettu ja oliko niissä jotakin huomioitavaa, tämä nyt lienee minimi tieto mihin voi tyytyä. Toki mieti mikä on sinun vähimmäistieto määrä, mihin voit olla tyytyväinen hankkiessasi pentua itsellesi. 

2. Suvussa esiintyvät sairaudet. Se, että juuri ne vanhemmat joita käytetään ei vielä kerro koiran terveystilanteesta. Eli tutki myös sen pentusi isovanhemmat, tuo on mielestäni minimi vaatmus siitä, että voisi tietää jotenkin asiaa. Kasvattajalt voit kysyä onko hänellä tiedossa koiran sukulinjoissa olevia sairauksia. Jos kasvattaja sanoo, että molemmin puolin sukulinjat ovat terveitä, nousisi itselläni hälytyskellot. Rodussamme jos tutkitaan sukulinjoja riittävän pitkälle löytyy jokaisesta suvusta jollakin tasolla kilpirauhasen vajaatoimintaa, joten täysin tervettä sukulinjaa ei taida löytyä. 

3. Dandy-Walker onko tutkittu ? kasvattajan pitää olla tietoinen onko vanhemmat terveitä, vai kantaja, sairas. Koska muuten yhdistelmä voi tuottaa sairaita pentuja ja kukaan ei halua tätä sairautta sairastavaa pentua itselleen. Onneksi pääosiltaan kantamme on terveitä, muutamia kantajia löytyy. Kantajan ja terveen voi yhdistää ilman, että pennut ovat sairaita. Kaksi kantajaa jos yhdistetään niin silloin tulee sairaita pentuja. 

4. Onko suvussa risteytyskoiraa ? Jos on niin missä se sukutaulussa sijaitsee. Onko niitä useampia vai vaan yhdellä puolella. 

5. Sukusiitosprosentti, rodussamme pääosiltaan yhdistelmät eivät ole korkealla sukusiitosprosentilla, mutta niitä hyvä seurata. Ja jos se nousee niin voi kysyä miksi juuri tällainen yhdistelmä on päätetty tehdä. Sukusiitoprosentin näkee Kennelliiton järjestelmästä ja voit selata myös aikaisempia pentueita ja niiden sukusiitosprosentteja. Vertailtaessa voit nähdä mikä rodussa yleistä ja jos mahdollisen pentusi yhdistelmä on korkeampi, kysyisin siitä kasvattajalta. 

6. Silmälausunto, jos siinä on jotakin mainittavaa, kysy kasvattajalta mitä se tarkoittaa koiran elämän kannalta. 

7. Luustokuvauksien tulokset onko niissä jotakin mitä mietit? Jos suvussa on huonoja polvia ja kyynäriä voi se olla koiran elämän kannalta ratkaisevan huono asia. 

8. Mahdolliset aikaisemmat pennut nartulla, uroksella, minkälaisia ne ovat, mitä niiden terveystulokset ovat. Emän sisarukset, uroksen sisarukset ja näiden mahdolliset jälkeläiset, niiden terveystulokset. 

9. Mitä sairauksia on rodussa yleisesti ? Ja mitä sairauksia on ollut erityisesti samalinjaisissa pentueissa aikaisemmin. Allergioita, vatsalaukun kiertymää, muita mahdollisia sairauksia. Mitä kasvattaja kertoo sinulle. Eurasier-rodussa yleisin sairaus on kilpirauhasen vajaatoiminta, jos sitä on ihan lähisuvussa voi kysellä miksi ko yhdistelmä tehdään ? 

10. Yhdistelmässä käytettävien koirien ikä. Miksi juuri tämän ikäisiä koiria käytetään jalostukseen? 

Etsi itse tietoa ja ole utelias, kasvattajilta kannatta kysellä asioita näin voit selvittää mitä kaikkea kasvattaja tietää yhdistelmästä. Tämä on oikeastaan ainoa keino selvittää miten hyvin kasvattaja on perillä asioista. 

Kun olet tämän kaiken selvittänyt ja saanut kasvattajalta näihin vastauksen. Voit tehdä valistuneen valinnan kasvattajan ja yhdistelmän valinnasta. Kun valitse pentua siihen kannatta oikeasti käyttää aikaa, eikä vain valita sieltä mistä sen nyt ensimmäiseksi olisin saamassa. Koira on pontentiaalisesti sinun elämässäsi mukana se 10-12 vuotta, jos se on sairaasta yhdistelmästä voi elämä olla sairauksien täyttämää ja ell käyntien ja kulujen kuluttamaa. 

Vastuullinen kasvattaja, mistä sen tietää ?

 Olen monta kertaa miettinyt mistä ihmiset tietävät onko kasvattaja vastuullinen vai ei. Monet vastaisivat tähän, että kyllähän meillä kotimaassa kasvattajat ovat vastuullisia ja toimivat aina rodun parhaaksi. Hieman väittäisin vastaan tässä kohdin. 

Vastuullisuus kasvatustyössä

Itse miellän vastuullisuudeksi, jalostusvalinnat. Jalostuskäytössä olevat nartut ovat rotunsa hyviä tai erinomaisia edustajia niin luonteeltaa, ulkomuodoltaan kuin terveydeltään.  Tietenkin myös urokset tulee täyttää nämä ehdot, kasvattajana uroksia voi valita yleensä laajemmasta valikoimasta, kuin narttuja. Sanon näin, koska useasti kasvattajalla on se narttu siellä kotona tai sijoituksessa, uroksia on taas käytettävissä periaattessa kaikki maailman saman rodun urokset. Toki käytännössä tämä ei toteudu, koska ei löydy resursseja tai tahtoa saada enemmän jalostusuroksia käyttöön. 

Pitääkö niitä kaikkia omia narttuja käyttää jalostukseen ? 

Itse koen tärkeäksi, että narttu on terve kaikilta osin, niin luuston kuin verikoetuloksien suhteen. Rodussamme pakolliset tutkimukset ovat silmät ja lonkat, kaikki muut tutkimukset ovat suosituksia. Kilpirauhasen vajaatoiminnan tutkiminen on aika välttämätöntä rodussa, tätä tautia esiintyy hieman turhan paljon. On suositeltu, että kilpirauhasen vajaatoiminta sairasta koiraa ei käytetä jalostukseen. 

Osa kasvattajista käyttää kuitenkin narttua jolla on kilpirauhasen vajaatoimintaa viittavia verikoetuloksia. Onko se vastuullista kasvattajatoimintaa ? Mielestäni se ei ole sitä, vaikka koira ei olisi vielä sairas, ei sitä tulisi käyttää jalostukseen vaan odottaa ja tutkia tarvittaessa uudestaan. Joskushan verikokeet tulee otettua sellaiseen aikaa, jolloin hormoonitoiminta vaikuttaa siihen ja veriarvot voivat heitellä. Mutta jos veriarvot ovat ns huonot niin eikö olisi vastuullista odottaa muutama kuukausi ja tutkituttaa koira uudestaan, jos ajatuksena on käyttää koiraa jalostukseen. Ja mikäli tulokset ovat edelleen samankaltaisia jättää koira käyttämättä tai siirtää sitä vähintää vuodella eteenpäin, edellyttää toki silloin uusien verikokeiden teettämisen. 

Rodussa on pevisa-määräysten mukaisesti tutkittava silmät. Erilaisilla diagnooseilla olevia koiria on käytetty jalostukseen. Osa silmädiagnooseista on jalostuksellisesti mitättömiä ja eivät estä jalostuskäyttöä. Osa diagnooseista taas on vahvasti perinnöllisiä sairauksia ja osa estää jalostuskäytön. 

Jos oma jalostusnarttu on todettu jollakin tavalla sairaaksi tai sillä on joku virhe, jota ei suositella käytettäväksi jalostukseen, käyttäisitkö koiraa jalostukseen ? 

Mikäli koiralla olisi kilppari viitteitä odottaisin ja tutkituttaisin koiran uudestaan enkä käyttäisi jos tulokset eivät muuttuisi. Silmät voivat olla samankaltaiset eli niiden tutkimustulokset voivat muuttua kun ne tutkitaan uudestaan. Itse olen jättänyt sijoitusnarttuja käyttämättä jalostukseen niiden terveystulosten vuoksi. 

Mitä muuta on vastuullisuus ? 

Itse koen vastuullisuudeksi sen, että pennun ostajat ovat tietoisia kaikista niistä minun tiedossa olevista sairausriskeistä. Täten pennunostajilla on mahdollisuus valita ostaako pentua vai ei. Itse en koe vastuulliseksi toiminnaksi sitä, että kerrotaan vaan vanhempien olevan terveitä tai ei kerrota lähisuvussa tiedossa olevista sairauksista. Se, että isällä tai emällä on esim Tgaa verikoe positiivinen kertoo se korkeammasta riskistä pentujen sairatumisesta kilpirauhasen vajaatoimintaan. Tai jos vanhemmilla on jokin luusto tai silmiin liittyvä tutkimustulos joka jollakin tavoin vaikuttaa koiran elämään. Tämä tieto on osittain tietenkin koiranetissä nähtävissä, mutta kuinka moni pennun ostaja on tietoinen erilaisista diagnooseista ja niiden vaikutuksista koiran elämään. Kasvattajan pitäisi tietenkin olla avoin ja kertoa nämä asiat pentua pohtivalle. Myös pentua miettivän vastuu on kysellä asioita riittävästi. 

Vastuullisuutta on tietenkin ne jalostuvalinnat joita tehdään. Jalostusvalinnat voivat olla joskus hankalia, johtuen esim uroksien "saatavuudesta".  Vastuullisuutta on myös mitä narttuja käytetään jalostukseen. Ja sitten sitä, että kertoo avoimesti rodussa, koirien suvussa tiedossa olevista sairauksista tai muista terveystuloksista. Kuinka moni pennunostaja kyselee kaikkia näitä? Onkohan muutama pentukysellyt kysellyt asioita enemmän kuin sen pinnan. Ei niitä kaikkia toki kannata latoa heti ensimmäisessä yhteydenotossa, mutta viimeistään siinä vaiheessa kun narttu on kantavana kannattaisi esittää kysymyksiä terveydestä, luonteesta yms enemmän. Vaikka olisit kuinka pentua vailla, suosittelen oikeasti perehtymään asioihin enemmän ennen pennun varausta. 

(Osa kuvista on kuvituskuvia ja muut kuvissa esiityvät rotumme koirat eivät liity mitenkään blogissa oleviin asioihin) 

Koiran hinta

Viime aikoina on kaikki elinkustannukset nousseet ja samalla tietenkin on nousseet myös koirien ruuat yms kulut. Mitä siis koiranpito maksaa, mihin pitää varautua kun mietit pennun ottamista. 

Kyselin kustannuksia henkilöiltä jotka ovat ostaneet pennun viimeisen puolen vuoden sisällä. Pentujen kulut ensimmäisen 4 kk aikana ovat vaihdelleet 1000 e jopa 2 000 e asti. Nämä ovat siis kuluja jotka ovat tulleet pennun hankitahinnan päälle. 

Koiran ensimmäinen vuosi on se kallein vuosi, jos siis ihan ilman leikkauksia tms eletään. Itse en ole koskaan tullut laskeneeksi mitä yhden pennun elinkustannukset ovat.Kun kotona on jo useampi koira niin pelkästään pennun kulut eivät ole tuntuneet enään siinä miltään ja paljon on tietenkin jo valmiina olevia tarvikkeita. 

Jos ottaa lähtökohdaksi tuon 1000e ns aloituskustannukset niin ensimmäisen vuoden aikana pitäisi varautua vähintään 2 500 e kustannuksiin. Ilman, että tässä on mietitty mahdollisia äkillisiä eläinlääkärikäyntejä, joihin saattaa upota useampi satanen tai tonni jos huonosti käy. 

Kun mietit koiran hankitaa, kannattaa myös miettiä se onko mahdollista maksaa koiran tarvitsemat eläinlääkärikulut. Vaikka eurasier on perusterve rotu, voi tapahtua onnettomuuksia, koira voi syödä jotakin sopimatonta tai toinen koira voi hyökätä sen päälle. Satanen on pieni raha kun käydään eläinlääkärissä, joskus on tarve lähteä viikonloppuna yöllä päivystävälle eläinlääkärille ja se on kallista touhua se. 

Eläinlääkäri kulut voivat nousta tuhansiin, tai voi olla että ette tarvitse eläinlääkäriä muuten kuin rokotuksiin. Varautuminen on kuitenkin hyvä miettiä. Yleisesti sanon, että koiran ensimmäisen vuoden aikana on enemmän tapaturma-altis ja muutenkin touhuaa enemmän sellaisia asioita jonka johdosta voi tarvita enemmän eläinlääkärin palveluksia.

 Toinen aika on tietenkin kun koira ikääntyy, silloin koiralle voi tulla erilaisia vaivoja joiden vuoksi tarvitsee lääkitystä. Ensimmäisenä tulee mieleen nivelongelmat, vanhoilla koirilla voi esiityä kulumia eri nivelissä jonka johdosta kipuilee ja tarvitsee särkylääkkeitä näiden oireiden takia. Toki tässä kohdin on hyvä miettiä milloin koiran elämä on liian kivuliasta ja ei järkevää ylläpitää elämää. 

Kustannuksissa voit miettiä onko tarpeen ostaa hirmu kasaa leluja tai montaa hihnaa, valjaita tai pantoja. Toisinaan kuitenkin käy niin, että hihnat menee rikki ja pannat/ valjaat hajoavat käsiin ja niitä pitää hankkia uudet. Monet ensimmäisen vuoden hankinnoista on sellaisia jotka kestävät pidemmän aikaa.  Onko tarpeen hankkia takkeja koiralle jonka turkki kestää vettä, kuraa yms ? Ne ovat tietenkin niitä valintoja, mikä on itselle tärkeää. 

Kysely terveystutkimuksista sen tuloksia ja mietteitä

Tässä eräänä päivänä, jälleen pohdin jalostusta ja siihen liittyviä hankaluuksi. Etsiskelin luustotutkittua urosta, jota voisin miettiä nartulleni. Tutkiessani noita Kennelliiton terveystutkimuksia, oli paljon hyviä ja potentiaaliasia jalostuskoiria, mutta saattoi olla niin, että yhdelläkään ei pentueesta ollut tehty mitään luustokuvauksia. 

Tämän johdosta minua alkoi kiinnostamaan mitä ihmiset miettivät koiransa terveystutkimuksista ja niiden teettämisestä. Tein pienen kyselyn, joka oli esillä Facebookin Eurasier Finland-ryhmässä, jossa jäseniä yli 2000. Vastauksia tuli kaikenkaikkiaan 59 kpl. Kysely on siis kohdistettu eurasier-rotuisten koirien omistajille tai haltijoille. 

Tulokset eivät mielestäni kerro nyt totuutta koiranomistajien asenteesta, koska tähän kyselyyn osallistuneet ovat kovin myönteisiä tutkimuksien teettämisestä. Jos asenteet olisivat näin myönteisiä kaikkien koiranomistajien keskuudessa, koiria tutkittaisiin huomattavasti enemmän. Näen vastauksissa oikeastaan vain muutaman vastaajan, jotka eivät ole niin kovin tutkimusmyönteisiä. 

Kyselyyn vastanneiden koirat olivat narttuja 44,1 % ja uroksia 63,9 %. 

Kyselyyn on siis osallistunut pääosiltaan henkilöitä joilla ne koirat ovat jo pääosiltaan sen ikäisiä, että ne on useinmiten tutkittuja, ainakin luuston osalta. 

Jos vastasit edelliseen, että ei mitään näistä. Kerrotko hieman enemmän miksi olet päätynyt tähän ratkaisuun ? 

Vastauksia tähän 5 

"Ei ehkä aihetta kun ei tarkoitus jalostaa ja perusterve ollut." 

Muut vastaukset olivat koira sairas, joten ei jalostukäyttöä sen takia ei tarvitse tutkia. 

Kysymykseen, että koetko tärkeäksi tutkia koirasi terveyttä vaikka sitä ei käytettäisi jalostukseen vain yksi vastaaja vastasi, että ei koe tärkeäksi. 

Hankalimmaksi vastaajat ovat kokeneet terveystutkmiuksissa, niiden kustanukset sekä toisinaan hankalasti saatavilla olevat silmäeläinlääkärit. Suomessa on paljon alueita joilla tällaiset erikoistuneille eläinlääkäreille aikojen saanti voi olla todella vaikeaa. 

Mietteitäni 

Tähän kyselyyn osallistujat ovat olleet terveystutkimus myönteisiä. Kiinnostavaa olisi kuitenkin enemmän tietää niiden henkilöiden mielipiteitä jotka eivät ole tutkimassa koiraansa. Ymmärrän taloudellisen tilanteen, luustotutkimukseen lonkat+kyynärät menee riippuen tietenkin ell asemasta, sijainnista Suomessa, mutta noin 220 e on tämän kokoisen koiran tutkimuksen hinta. Se on kuitenkin kertaluonteinen maksu, joka voi olla koiran elämän kannalta äärimmäisen tärkeä tutkimus. 

Jos ajatellaan, että koirasi tutkitaan siinä vaikka 1,5 v ja todetaan sillä olevan vaikka D/D lonkat. Et tiedä niistä mitään, koska koira ei näytä kipua eikä muutenkaan oirehdi vielä. Kun tiedät tämän voit huolehtia siitä, että koira syö nivelvalmistetta jo heti ja sen elämä voi olla hyvää ja kivutonta. Kun koira ehkä myöhemmin elämänsä aikana oirehtii tiedät jo valmiiksi, että huonot lonkat ja voitte lääkärin kanssa tehdä hoitosuunnitelman asian hoitamiseksi. Saat avun nopeasti ja koiraa ei tarvitse tämän asian takia nukuttaa enää vanhemmalla iällä. 

Jos taas samaisen koiran kanssa ei tehdä tutkimuksia. Koira alkaa oirehtia lonkkiaan siinä 5 v ja on kivulias. Tällöin sitten tutkitaan vähän kaikkea koska koira on kipeä. Nukuttaminen kivuliaan koiran kanssa onkin eri asia kuin terveen oireettoman koiran kanssa. Tällöin koiralla todetaan jo edennyt nivelrikko, sekä muita vaivoja jotka olisi voinut estää aikaisemmalla tutkimuksella. Koira joutuu syömään kipulääkkeitä säännöllisesti ja nivelvalmistetta jotta se pärjäilee jotenkin elämässään. 

Kasvattajana koen äärimmäisen tärkeäksi sen, että kasvatteja tutkitaan ja näin saan itse tärkeää tietoa omasta kasvatustyöstäni ja tietenkin omistaja omasta koirastaan.  Jos vaan jalostukseen valitut koirat tutkitaan saa kasvattaja varsin kapeasta otannasta tietoa. Tieto on kuitenkin tärkeää saada laajemmalta otannalta. Voihan olla niin, että se jalostukseen valittu yksilö on esim ainoa koira jolla pentueessa on A/A lonkat ja muilla C/C jolloin kasvattajan pitää tehdä erilaisia valintoja kuin silloin kun kaikilla on A/A lonkat. 

Olen monasti miettinyt, miten kasvatteja saisi paremmin tutkimuksiin. Olen järjestänyt pieni muotoisia joukkotarkkeja, joskus niihin osallistutaan hyvällä otannalla. Sitten taas on pentueita joissa ihmiset ovat luvanneet tutkia pentunsa sitä hankkiessaan, mutta ajankohdan tullessa niin ei tarvitse kun on terve.  Rodussamma on tutkittu vuonna 2010-2021 syntyneistä tutkittu 54 %.  Vielä huomattavasti enemmän olisi tärkeää tutkia koiria. 

Rodussamme tutkitaan jalostusyksilöt tarkemmin kuin vain luuston osalta. Jos edes kaikki kokeet tehtäisiin koiralle edes kerran sen elämän aikana, näin omistaja saisi tietoa koiransa terveydestä. Kilpirauhasen vajaatoiminta havaitaan kyllä oireiden kautta, mutta useasti koira on jo silloin tosi sairas. Asiaa voi helpottaa tutkimalla koira esim 2 -3 vuotiaana kerran ja tarpeen mukaan myöhemmin. Silmät voisi olla hyvä tutkia kerran elämän aikana, tärkeää tietoa itselle ja kasvattajalle. Silmätutkimus on helppo tutkimus, ei tarvitse nukutusta eikä muita ennakovalmisteluita. Silmätutkimusten saatavuus vaihtelee toki paljon alueittain. 

Jään vaan edelleen miettimään mitkä asiat saisivat omistajan tutkituttamaan koiransa, vaikka koiraa ei jalostukseen käytettäisikään. Miten motivoida kasvatteja tutkimuksien teettämiseen isommalla prosentilla ? Jos sinulla on hyviä kokemuksia jostakin tavasta niin kerrothan niitä myös muillekin.