Mitä asioita pentua miettivän kannattaa tutkia ?

 Edellisessä blogissani pohdiskelin tuota vastuullista kasvattamista. Kaikki kasvattajat kuitenkin porskuttavat eteenpäin, jos pennunostajat eivät itse kysele tarkemmin asioita. Jos kysymykset ovat vaan, koska pentuja tulossa ja pääsenkö jonoon, niin ei niiden avulla voi saada tarpeenmukaista tietoa siitä tulevasta pennusta. 

Mitä tietoa sitten pitäisi saada ? 

1. Vanhempien terveystutkimukset. Tutki nyt ainakin Suomen Kennelliiton sivuilla olevat avoimena oleva tietokanta ja siellä näkyvät terveystutkimukset. Eurasierin pakolliset tutkimukset ovat lonkat ja silmät. Kaikki muut sen lisäksi tehdyt tutkimukset ovat ns ylimääräisiä, vapaaehtoisia. Verikokeet ovat sellaisia mitä et välttämättä löydä julkisesti mistään. Kun etsit pentua, kysy tehdyistä verikokeista. Voit pyytää tietoja kasvattajalta. Kasvattaja varmasti antaa sinulle tiedon koska verikokeet on otettu ja oliko niissä jotakin huomioitavaa, tämä nyt lienee minimi tieto mihin voi tyytyä. Toki mieti mikä on sinun vähimmäistieto määrä, mihin voit olla tyytyväinen hankkiessasi pentua itsellesi. 

2. Suvussa esiintyvät sairaudet. Se, että juuri ne vanhemmat joita käytetään ei vielä kerro koiran terveystilanteesta. Eli tutki myös sen pentusi isovanhemmat, tuo on mielestäni minimi vaatmus siitä, että voisi tietää jotenkin asiaa. Kasvattajalt voit kysyä onko hänellä tiedossa koiran sukulinjoissa olevia sairauksia. Jos kasvattaja sanoo, että molemmin puolin sukulinjat ovat terveitä, nousisi itselläni hälytyskellot. Rodussamme jos tutkitaan sukulinjoja riittävän pitkälle löytyy jokaisesta suvusta jollakin tasolla kilpirauhasen vajaatoimintaa, joten täysin tervettä sukulinjaa ei taida löytyä. 

3. Dandy-Walker onko tutkittu ? kasvattajan pitää olla tietoinen onko vanhemmat terveitä, vai kantaja, sairas. Koska muuten yhdistelmä voi tuottaa sairaita pentuja ja kukaan ei halua tätä sairautta sairastavaa pentua itselleen. Onneksi pääosiltaan kantamme on terveitä, muutamia kantajia löytyy. Kantajan ja terveen voi yhdistää ilman, että pennut ovat sairaita. Kaksi kantajaa jos yhdistetään niin silloin tulee sairaita pentuja. 

4. Onko suvussa risteytyskoiraa ? Jos on niin missä se sukutaulussa sijaitsee. Onko niitä useampia vai vaan yhdellä puolella. 

5. Sukusiitosprosentti, rodussamme pääosiltaan yhdistelmät eivät ole korkealla sukusiitosprosentilla, mutta niitä hyvä seurata. Ja jos se nousee niin voi kysyä miksi juuri tällainen yhdistelmä on päätetty tehdä. Sukusiitoprosentin näkee Kennelliiton järjestelmästä ja voit selata myös aikaisempia pentueita ja niiden sukusiitosprosentteja. Vertailtaessa voit nähdä mikä rodussa yleistä ja jos mahdollisen pentusi yhdistelmä on korkeampi, kysyisin siitä kasvattajalta. 

6. Silmälausunto, jos siinä on jotakin mainittavaa, kysy kasvattajalta mitä se tarkoittaa koiran elämän kannalta. 

7. Luustokuvauksien tulokset onko niissä jotakin mitä mietit? Jos suvussa on huonoja polvia ja kyynäriä voi se olla koiran elämän kannalta ratkaisevan huono asia. 

8. Mahdolliset aikaisemmat pennut nartulla, uroksella, minkälaisia ne ovat, mitä niiden terveystulokset ovat. Emän sisarukset, uroksen sisarukset ja näiden mahdolliset jälkeläiset, niiden terveystulokset. 

9. Mitä sairauksia on rodussa yleisesti ? Ja mitä sairauksia on ollut erityisesti samalinjaisissa pentueissa aikaisemmin. Allergioita, vatsalaukun kiertymää, muita mahdollisia sairauksia. Mitä kasvattaja kertoo sinulle. Eurasier-rodussa yleisin sairaus on kilpirauhasen vajaatoiminta, jos sitä on ihan lähisuvussa voi kysellä miksi ko yhdistelmä tehdään ? 

10. Yhdistelmässä käytettävien koirien ikä. Miksi juuri tämän ikäisiä koiria käytetään jalostukseen? 

Etsi itse tietoa ja ole utelias, kasvattajilta kannatta kysellä asioita näin voit selvittää mitä kaikkea kasvattaja tietää yhdistelmästä. Tämä on oikeastaan ainoa keino selvittää miten hyvin kasvattaja on perillä asioista. 

Kun olet tämän kaiken selvittänyt ja saanut kasvattajalta näihin vastauksen. Voit tehdä valistuneen valinnan kasvattajan ja yhdistelmän valinnasta. Kun valitse pentua siihen kannatta oikeasti käyttää aikaa, eikä vain valita sieltä mistä sen nyt ensimmäiseksi olisin saamassa. Koira on pontentiaalisesti sinun elämässäsi mukana se 10-12 vuotta, jos se on sairaasta yhdistelmästä voi elämä olla sairauksien täyttämää ja ell käyntien ja kulujen kuluttamaa. 

Kilpirauhasen vajaatoiminta

 Ajattelin nyt hieman kirjoittaa rodussamme todetusta kilpirauhasen vajaatoiminnasta.  Olen jo muutamasta muusta perinnöllisestä sairaudesta kirjoittanut aikaisemmin mm Dandy Walkerista sekä haimanvajaatoiminnasta.  Lisäksi olen kirjoittanut omakohtaisesta kokemuksesta vatsalaukunkiertymästä vanhemmalla koiralla. Pääset lukemaan niitä painamalla noita linkkejä. 

Nyt tässä ajattelin hieman kertoa kilpirauhasen vajaatoiminnasta, huomautan heti, että en ole eläinlääkäri vaan tarina on täysin ei lääketieteellistä lätinää, joten tarkistathan aina epäilyksesi ja hoidon eläinlääkärisi kanssa. 

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Yleinen perinöllinen sairaus rodussamme. Valitettavasti tätä on myös suhteellisen hankala estää. Ainoa keino on tietenkin se, että jalostuskoirat tutkitaan. Tämän lisäksi tietenkin olisi tärkeää hieman katsoa myös sen yhden yksilön ulkopuolelle. Jos se jalostusyksilö on täysin terve, mutta sen vanhempi on sairas tai sen sisaruksista iso osa on sairastunut nuorena, niin miettisin kyllä käyttäisinkö ko koiraa jalostukseen. Tiedän myös, että osa kasvattajista ei ole kanssani samaa mieltä vaan käyttävät koiria vaikka niiden lähisukulaiset olisivat sairaita. Jos koiran vanhemmat sairastuu vaikkapa 10 vuotiaana en koe tätä huonoksi asiaksi. 

Sairastumisikä 

Kilpirauhasen vajaatoimintaan koira sairastuu tai se todetaan useasti koiran ollessa siinä 5 vuotta. On kuitenkin jonkin verran koiria joilla todetaan tämä jo alle 2 vuotiaana, joten tarkkaa ikää ei voi sanoa varmasti. Kuitenkin jos koira on yli 6 vuotias ja ei ole sairastunut niin todennäköisyys siihen, että sairastuu laskee aika tavalla. Osa koirista sairastuu kyllä vanhuuden mukanaan tuomien muutosten vuoksi. 

Oireet

Useammiten oireina on se, että koira hakeutuu lämpöön ja on kylmänarka. Normaalisti kun eurasier on koira joka nauttii talvesta ja kylmyydestä, voi yksi oire olla se, että koiralla on kylmä pienemmässä pakkassäässä. Koira on apea tai kovin rauhallinen. Tämä on yleensä omistajan vaikea havaita, koska koira voi rauhoittua ikää myöden ja sen johdosta tämä oire ei ole se mikä kiinnittää omistajan huomion. Turkki muuttuu, eurasierin turkki muuttuu useasti kuivan oloiseksi ja karvanpäät ovat ns kärvähtäneen oloiset, tietenkään muutamat karvat tai karvanvaihdon yhteydessä karvan tällaiseksi muuttuminen ei ole kilpparin oire, mutta jos koiran turkki muuttuu kokonaisuudessaan ns oudoksi kannattaa miettiä voiko tämä olla oire kilpparista. Kaikille koirille ei tule kaikki oireet tai omistaja ei kaikkia näitä huomaa, koska ne tulevat vähitellen. 

Tutkimukset

Miten sitten kilpirauhasen vajaatoiminta (kilppari) voidaan sitten todeta. Koirasta tulee ottaa verikokeet, useampi labra tarjoaa näitä ns kilpparipaketteja. Tarvitaan useampi verikoe jotta voidaan varmuudella todeta koiran sairastavan. Tgaa nykyisin tuo taitaa olla joku muu, kertoo siitä todennäköisyydestä että sairastuuko koira lähiaikoina vai eikö. No mikään varmahan tämä ei ole vaan aina verikokeet tietenkin kertoo vain juuri sen hetken tilanteen. Jos koira kuitenkin on tgaa positiivinen, en tällaista käyttäisi jalostukseen ennenkuin on muutaman kerran otettu verikokeet ja kaikki arvot ovat olleet hyviä. 

Tutkimukset kannattaa uroskoirien osalta ottaa sellaiseen ajankohtaa jolloin ne eivät ole ihan vouhkana kiimaisten narttujen hajuista. Olen huomannut, että uroksen ollessa hyvin aktiivinen seksuaalisesti eli kiihottunut narttujen hajuista vaikuttaa se myös kilppariarvoihin. Nartuilla en ottaisi juoksuissa tai niiden välittömässä läheisyydessä juurikin tuon hormoonitoiminnan vaikutuksien vuoksi. 

Mikäli yhdessä tutkimuksessa koiran veriarvot ovat hieman vinksinvonksin, jos arvot eivät ole sellaiset, että ne kertovat jo selvästi, että kilpirauhanen on tyyliin lopettanut toimintansa, ottamaan uudet kokeet esim 3 tai 6 kk päästä, eläinlääkäri tietenkin tässä asiassa on se asiantuntija. Joskus nimittäin voi hormoonitoiminta, elämän stressi tms vaikuttaa niin, että kilppariarvot ovat ns hieman sekaisin. Kun olet ottanut vähintään kahdet verikokeet ja ne näyttävät siltä, että koira sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa, määrätään sille lääkkeet. 

Hoito 

Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito on tablettihoito. Eläinlääkäri määrää koiralle sopivan lääkityksen. Lääkityksen määrää joudutaan useasti hakemaan, että löydetään oikea annostus. Hoito vaatii myös määrävälein kontrollikäynnit eläinlääkärissä, verikokeet ja voi olla tarvetta säädellä lääkityksen määrää.  Omistajalta tämä tietenkin vaatii koiran tarkkailua sekä taloudellisesti verikokeet, kontrollit yms voivat tuottaa taloudellista rasitusta. 

Tärkeää on tarkailla omaa koiraansa ja tarpeen mukaan myös tutkituttaa koiransa jollakin aika välillä säännöllisesti, varsinkin jos lähisuvussa on kilpirauhasen vajaatoimintaa. 

kuvat ovat kuvituskuvia.