Kilpirauhasen vajaatoiminta pohdintoja

Käytän tässä kirjoituksessa lähteenä Suomen Eurasierkerhon JTO, sekä eurasierkoirista ja kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyvää tutkimusta. Tutkailen asiaa kilpirauhasen vajaatoiminnan ehkäisemisen ja vähentämisen näkökulmasta. Koska ajattelen sen olevan oikeastaan ainoa mahdollinen näkökulma vastuullisessa koirankasvatustoiminnassa. 

"Vuoden 2016 terveyskyselyn mukaan kilpirauhasen vajaatoimintaa sairasti n. 5 % koirista. Terveyskyselyssä 2021 kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavia koiria tuli esille n. 10 %. Kilpirauhassairauden kehitys viidessä vuodessa on 50 %. 

Kerholla on tiedossa kyselyyn vastanneiden koirien lisäksi myös useita muita kilpirauhasen vajaatoimintaan sairastuneita koiria. Kilpirauhasen vajaatoiminta ei haittaa koiran normaalia elämää, jos lääkitys on kunnossa.

 Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen, ja koska rodulla on mahdollinen perinnöllinen alttius sairastua tietoon tulleiden tapausten perusteella, tulee myös sairaan yksilön jälkeläisten jalostuskäyttöön suhtautua varauksella. 

Jalostustoimikunta kerää tietoa eurasiereiden kilpirauhastuloksista. Tällä hetkellä jalostustoimikunnalla on tiedossa noin 500 kappaletta kilpirauhasverikokeiden tulosta, vuosittain uusia tuloksia toimitetaan n.30 kappaletta. 

Suurin osa jalostustoimikunnalle toimitettavista tuloksista on koirista, joilla on kaikki kunnossa. Tgaa positiivisia tai raja-arvo tuloksia tulee yleensä 1-3 / v. 

Terveyskyselyn mukaan kilpirauhas sairastuneita koiria on kuitenkin enemmän, mitä sairastuneiden koirien tuloksia toimitetaan. Suositellaan, että jalostukseen käytettävät koirat testattaisiin kilpirauhasen vajaatoiminnan osalta.

 Nuorille, 1–2 vuotta vanhoille koirille suositellaan TGAA-testiä (tyreoglobuliinivasta-ainetesti). Yli 2-vuotiailta koirilta suositellaan lisäksi määritettävän TSH ja T4 hormoniarvot. Koira, jonka TGAA-testitulos on positiivinen, mutta joka ei osoita kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ja sen TSH ja T4 arvot ovat viitearvojen sisällä, voidaan parittaa vain TGAA negatiivisen koiran, jolla on normaalit TSH ja T4 arvot, kanssa.

 Käytettäessä TGAA positiivista koiraa jalostukseen sen TSH ja T4 hormoniarvojen 51 määrityksestä ei saa astutushetkellä olla yli 6 kk:ta aikaa ja koiraa tulisi käyttää jalostukseen vasta 4-vuotiaana tai vanhempana. Jalostukseen käytetyn TGAA positiivisen koiran jälkeläiset tulee tutkia kilpirauhasen vajaatoiminnan osalta" Lähde Eurasier JTO.

Teksti on jo sinänsä mielestäni ristiriitainen. Sairasta koiraa ei tietenkään tule käyttää jalostukseen, ja sairaan koiran jälkeläisten suhteen pitää olla varovainen. Mutta tgaa positiivista koiraa voi käyttää jalostukseen kunhan koira on 4v. En ihan ymmärrä mihin tämä perustuu. Yleisesti kilpirauhasen vajaatoimintaan koira sairastuu siinä alle 5v. Joten jos suositellaan 4 v tgaa positiivista koiraa voi käyttää jalostukseen on se mahdollista, että koira sairastuu kilpirauhasen vajaatoimintaan kuitenkin seuraavan vuoden sisällä. No koskaan ei voi tietenkään tietää sairastuuko koira vai ei. Tgaa antaa kuitenkin viitteitä siitä, että koira voi sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan. Miksi siis sellainen koira pitää käyttää jalostukseen ? 

Esimerkkinä tällaisesta on samalla nartulla kaksi pentuetta, eri uroksesta. Koiralla on ollut tgaa positiivinen verikoe aikaisemmin ja toinen verikoe siten, että on ihan rajalla. Koiraa käytetty jalostukseen sen ollessa 4 v. Molemmista  pentueista on syntynyt kilpirauhasen vajaatoimintaan sairastuneita koiria. 

Samoin nyt on astutettu sellaisia yhdistelmiä joissa molempien vanhempien toinen vanhempi on kilpirauhasen vajaatoimintaan sairastunut. Nämä tiedot eivät ole kaikkien osalta julkisia joten pentujen ostajat eivät välttämättä tätä asiaa saa tietoonsa. Vanhemmat kun on testattu ja terveeksi todettuja niin eihän siinä mitään. Itse en uskaltaisi tätä pajatsoa pelata. 

"Jalostuksesta joudutaan tällä hetkellä sulkemaan jonkin verran koiria pois lisääntyneiden sisäerityssairauksien vuoksi (kilpirauhasen- ja haiman vajaatoiminta). Kilpirauhasen vajaatoiminnan huolellinen diagnosointi olisikin tärkeää, koska sairauden oireet ovat hyvin yksilölliset ja erittäin moninaiset. Ongelmallista on myös, että sairaus puhkeaa usein vasta vanhemmalla iällä. Sekä haima- että kilpirauhassairaiden koirien osalta on harkittava tarkoin myös sukulaisten käyttöä. Jalostusvalintoja 58 tehtäessä on tärkeää hyödyntää yhdistyksen jalostustoimikunnan kansainvälistä tietopankkia (IFEZ-tiedosto) kerätyistä terveystuloksista" (SEK JTO) 

Tavoitteena on, että seuraavan kolmelle vuoden aikana haiman ja kilpirauhasen vajaatoiminta ei lisääntyisi. (SEK)

 "Tämä tutkimus osoitti, että euraasian koirarodut ovat alttiita kilpirauhasen vajaatoiminnalle. TgAA-positiivisten koirien relevantti osuus viittaa taudin immuunivälitteiseen mekanismiin. Tyreoglobuliiniautovasta-aineet (TgAA) ovat arvokas merkkiaine kilpirauhasen vajaatoiminnan esiintymisen ennustamisessa. Tämä markkeri tulee ottaa käyttöön jalostusohjelmissa ja positiivisia tiittereitä tulee seurata huolellisesti. Siksi jalostusseurojen tulisi rohkaista omistajia pitämään koiransa mukana seulontaohjelmissa, mukaan lukien TgAA:n mittaaminen, ja tällaisia ​​ohjelmia tulisi perustaa kaikille koiraroduille, joissa kilpirauhasen vajaatoiminnan ja CLT:n epäillään olevan perinnöllisiä sairauksia. Lisätutkimukset pitkittäistutkimuksilla ovat perusteltuja.

Tutkimus osoitti myös, että huolelliset seurantaohjelmat voivat auttaa havaitsemaan jalostuskoirien luontaiset taipumukset sairauteen. Euraasian jalostusklubin tulisi tunnustaa tämä käytäntö erittäin vastuulliseksi ja ennakoivaksi johtamistekniikaksi."

324 koiran seurantatutkimus paljasti kaksi tärkeää näkökohtaa. Ensinnäkin 3,5 %:lle (7/201) koirista, joiden ensimmäinen testitulos oli merkittävä, kehittyi kilpirauhasen vajaatoiminta myöhemmässä tutkimuksessa. Tämä löydös viittaa siihen, että kilpirauhasen vajaatoiminta voi kehittyä myöhemmin, vaikka mitään poikkeavuuksia ei olisi aiemmin havaittu. Toiseksi TgAA:n ennustearvo kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai kilpirauhasen vajaatoiminnan kehittymisestä oli melko korkea tässä tutkimuksessa. Tarkemmin sanottuna 22 %:lla (26/118) koirista, joilla oli positiivinen TgAA-status, oli jo diagnosoitu kilpirauhasen vajaatoiminta, ja 42,5 %:lle (17/40) koirista, joilla oli positiivinen TgAA-status, joita ei alun perin luokiteltu kilpirauhasen vajaatoiminnaksi, kehittyi myöhemmin kilpirauhasen vajaatoiminta

 Kaiken kaikkiaan 42,5 %:lle (17/40) TgAA-positiivisista koirista alkututkimuksessa kehittyi kilpirauhasen vajaatoiminta seurannan aikana.

Tämä tutkimus osoitti, että euraasian koirarodut ovat alttiita kilpirauhasen vajaatoiminnalle. TgAA-positiivisten koirien relevantti osuus viittaa taudin immuunivälitteiseen mekanismiin. Tyreoglobuliiniautovasta-aineet (TgAA) ovat arvokas merkkiaine kilpirauhasen vajaatoiminnan esiintymisen ennustamisessa. Tämä markkeri tulee ottaa käyttöön jalostusohjelmissa ja positiivisia tiittereitä tulee seurata huolellisesti. Siksi jalostusseurojen tulisi rohkaista omistajia pitämään koiransa mukana seulontaohjelmissa, mukaan lukien TgAA:n mittaaminen, ja tällaisia ​​ohjelmia tulisi perustaa kaikille koiraroduille, joissa kilpirauhasen vajaatoiminnan ja CLT:n epäillään olevan perinnöllisiä sairauksia. Lisätutkimukset pitkittäistutkimuksilla ovat perusteltuja.

Tutkimus osoitti myös, että huolelliset seurantaohjelmat voivat auttaa havaitsemaan jalostuskoirien luontaiset taipumukset sairauteen. Euraasian jalostusklubin tulisi tunnustaa tämä käytäntö erittäin vastuulliseksi ja ennakoivaksi johtamistekniikaksi.(lähde mainittu alhaalla)

Se, että 42,5 % tgaa positiivisista koirista kehittää kilpirauhasen vajaatoiminnan on sen verran korkea prosentti, että tällaista koiraa ei mielestäni kuuluisi käyttää jalostukseen muuten kuin jos koiran verikokeet ovat jatkossa useasti negatiiviset ja näitä verikokeita otetaan useita. Mutta koska kerhomme suosittelee, että tgaa positiivista koiraa voi käyttää jalostukseen niin kasvattajat tätä mahdollisuutta voivat käyttää. Aina tietenkin kasvattaja vastaa jalostusvalinnoistaa, mutta jos kerho on se joka laatii jalostussuositukset, jalotuksen tavoiteohjelma ja pevisan, niin eikö sen pitäisi ohjeistaa siihen suuntaan, että kilpirauhasen vajaatoiminta vähenisi eikä lisääntyisi. 

Sitten on toinen asia kuinka tästä asiasta kerrottu pennunostajille, jotta heillä on mahdollisuus oikeasti tehdä tiedostuneita valintoja. Tietenkin voi kertoa että tulos on negatiivinen vaikka edellinen tulos olisi ollut positiivinen. Itse koen sen olevan epäselvää pennun ostajan näkökulmasta. 

Kasvattajat tietenkin tekevät valintoja osa on eettisesti kestäviä ja osa taas ei niinkään. Se, että kasvattaja kokee tämän tgaa positiivisen koiran olevan niin tärkeä jalostusyksilö, että haluaa käydä kilpparipajatsoa on mielestäni ikävää. 

Jokaisen vastuullisen kasvattaja tulisi tutkia niin uroksen kuin nartun sukulinjoja ja niiden jälkeläisiä, mahdollisia sairauksia ja pohtia mitkä yhdistelmät ovat hyviä. Hyvän yhdistelmän kriteeri taitaa olla elävä käsite per kasvattaja. Kilpirauhasen vajaatoimintaa tulee olemaan rodussamme aina, mutta sen ehkäisyyn olisi tärkeää tehdä kaikki se mitä pystytään tekemään tietoisesti jalostusvalinnoissamme. 

Lisäksi meillä käytetään aika paljon koiria joiden lähisukulaiset ovat kilpirauhasen vajaatoimintaan sairastuneita. Nyt tarkoitan pentujen isovanhempia. Eli tiedetään jo yhdistelmää tehdessä, että vaikkapa emän äiti on sairas ja sitten saatetaan yhdistää vielä linjaan jossa se on myös siellä pentueen isän puolella. No tietenkin on arpapeliä kuinka monta tervettä aikuista koiraa tässä sitten loppujen lopuksi on. 

Kyllä populaatio on pieni, mutta onko se oikeasti niin pieni, että emme edes yrittää välttää koiria joiden lähivanhemmat ovat sairastuneet. Kuulen monasti sanottavan, että ei voi sulkea pois koiria koska meillä on pieni jalostupohja. Kyllä olen huomannut vaikeudet urosta etsiessäni ja kun yritän itse olla käyttämättä tällaisia uroksia nartuilleni, joiden lähisuvussa tiedän olevan kilpirauhasen vajaatoimintaa, niin on kyllä todella vaikeaa.

 Ja joskus tuntuu siltä, että miksi sitä yrittää tehdä kaikin tavoin mahdollisimman terveitä koiria eikä vaan tee sitä samaa lottoa mitä osa kasvattajista tuntuu tekevän. Niinkuin sanotaan, tieto lisää tuskaa helpompaa olisi olla tietämättä asioista liikaa, helpompi olisi tehdä valintoja. Tämä on ihan henkilökohtainen tuskani tässä koirankasvatuksessa, koska aina tavoitteeni on terve rodunomainen ja hyvä luonteinen eurasier. Lisäksi kun pyrin hankkimaan monesta eri lähteestä tietoa, jotta sitä olisi ns riittävästi tietoisen valintaa varten muuttuu päätöksenteko vaikeammaksi. 

Lähteet;https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9873187/?fbclid=IwAR2DA8REsG99kTfDhuHm6xPwc00KRhPP2n255uMSkjP-n25zWguKycAe3-c

Suomen Eurasier kerhon JTO. 

Kuvissa olevat aikuiset koirat on tutkittu terveiksi. 

Mitä asioita pentua miettivän kannattaa tutkia ?

 Edellisessä blogissani pohdiskelin tuota vastuullista kasvattamista. Kaikki kasvattajat kuitenkin porskuttavat eteenpäin, jos pennunostajat eivät itse kysele tarkemmin asioita. Jos kysymykset ovat vaan, koska pentuja tulossa ja pääsenkö jonoon, niin ei niiden avulla voi saada tarpeenmukaista tietoa siitä tulevasta pennusta. 

Mitä tietoa sitten pitäisi saada ? 

1. Vanhempien terveystutkimukset. Tutki nyt ainakin Suomen Kennelliiton sivuilla olevat avoimena oleva tietokanta ja siellä näkyvät terveystutkimukset. Eurasierin pakolliset tutkimukset ovat lonkat ja silmät. Kaikki muut sen lisäksi tehdyt tutkimukset ovat ns ylimääräisiä, vapaaehtoisia. Verikokeet ovat sellaisia mitä et välttämättä löydä julkisesti mistään. Kun etsit pentua, kysy tehdyistä verikokeista. Voit pyytää tietoja kasvattajalta. Kasvattaja varmasti antaa sinulle tiedon koska verikokeet on otettu ja oliko niissä jotakin huomioitavaa, tämä nyt lienee minimi tieto mihin voi tyytyä. Toki mieti mikä on sinun vähimmäistieto määrä, mihin voit olla tyytyväinen hankkiessasi pentua itsellesi. 

2. Suvussa esiintyvät sairaudet. Se, että juuri ne vanhemmat joita käytetään ei vielä kerro koiran terveystilanteesta. Eli tutki myös sen pentusi isovanhemmat, tuo on mielestäni minimi vaatmus siitä, että voisi tietää jotenkin asiaa. Kasvattajalt voit kysyä onko hänellä tiedossa koiran sukulinjoissa olevia sairauksia. Jos kasvattaja sanoo, että molemmin puolin sukulinjat ovat terveitä, nousisi itselläni hälytyskellot. Rodussamme jos tutkitaan sukulinjoja riittävän pitkälle löytyy jokaisesta suvusta jollakin tasolla kilpirauhasen vajaatoimintaa, joten täysin tervettä sukulinjaa ei taida löytyä. 

3. Dandy-Walker onko tutkittu ? kasvattajan pitää olla tietoinen onko vanhemmat terveitä, vai kantaja, sairas. Koska muuten yhdistelmä voi tuottaa sairaita pentuja ja kukaan ei halua tätä sairautta sairastavaa pentua itselleen. Onneksi pääosiltaan kantamme on terveitä, muutamia kantajia löytyy. Kantajan ja terveen voi yhdistää ilman, että pennut ovat sairaita. Kaksi kantajaa jos yhdistetään niin silloin tulee sairaita pentuja. 

4. Onko suvussa risteytyskoiraa ? Jos on niin missä se sukutaulussa sijaitsee. Onko niitä useampia vai vaan yhdellä puolella. 

5. Sukusiitosprosentti, rodussamme pääosiltaan yhdistelmät eivät ole korkealla sukusiitosprosentilla, mutta niitä hyvä seurata. Ja jos se nousee niin voi kysyä miksi juuri tällainen yhdistelmä on päätetty tehdä. Sukusiitoprosentin näkee Kennelliiton järjestelmästä ja voit selata myös aikaisempia pentueita ja niiden sukusiitosprosentteja. Vertailtaessa voit nähdä mikä rodussa yleistä ja jos mahdollisen pentusi yhdistelmä on korkeampi, kysyisin siitä kasvattajalta. 

6. Silmälausunto, jos siinä on jotakin mainittavaa, kysy kasvattajalta mitä se tarkoittaa koiran elämän kannalta. 

7. Luustokuvauksien tulokset onko niissä jotakin mitä mietit? Jos suvussa on huonoja polvia ja kyynäriä voi se olla koiran elämän kannalta ratkaisevan huono asia. 

8. Mahdolliset aikaisemmat pennut nartulla, uroksella, minkälaisia ne ovat, mitä niiden terveystulokset ovat. Emän sisarukset, uroksen sisarukset ja näiden mahdolliset jälkeläiset, niiden terveystulokset. 

9. Mitä sairauksia on rodussa yleisesti ? Ja mitä sairauksia on ollut erityisesti samalinjaisissa pentueissa aikaisemmin. Allergioita, vatsalaukun kiertymää, muita mahdollisia sairauksia. Mitä kasvattaja kertoo sinulle. Eurasier-rodussa yleisin sairaus on kilpirauhasen vajaatoiminta, jos sitä on ihan lähisuvussa voi kysellä miksi ko yhdistelmä tehdään ? 

10. Yhdistelmässä käytettävien koirien ikä. Miksi juuri tämän ikäisiä koiria käytetään jalostukseen? 

Etsi itse tietoa ja ole utelias, kasvattajilta kannatta kysellä asioita näin voit selvittää mitä kaikkea kasvattaja tietää yhdistelmästä. Tämä on oikeastaan ainoa keino selvittää miten hyvin kasvattaja on perillä asioista. 

Kun olet tämän kaiken selvittänyt ja saanut kasvattajalta näihin vastauksen. Voit tehdä valistuneen valinnan kasvattajan ja yhdistelmän valinnasta. Kun valitse pentua siihen kannatta oikeasti käyttää aikaa, eikä vain valita sieltä mistä sen nyt ensimmäiseksi olisin saamassa. Koira on pontentiaalisesti sinun elämässäsi mukana se 10-12 vuotta, jos se on sairaasta yhdistelmästä voi elämä olla sairauksien täyttämää ja ell käyntien ja kulujen kuluttamaa. 

Kilpirauhasen vajaatoiminta

 Ajattelin nyt hieman kirjoittaa rodussamme todetusta kilpirauhasen vajaatoiminnasta.  Olen jo muutamasta muusta perinnöllisestä sairaudesta kirjoittanut aikaisemmin mm Dandy Walkerista sekä haimanvajaatoiminnasta.  Lisäksi olen kirjoittanut omakohtaisesta kokemuksesta vatsalaukunkiertymästä vanhemmalla koiralla. Pääset lukemaan niitä painamalla noita linkkejä. 

Nyt tässä ajattelin hieman kertoa kilpirauhasen vajaatoiminnasta, huomautan heti, että en ole eläinlääkäri vaan tarina on täysin ei lääketieteellistä lätinää, joten tarkistathan aina epäilyksesi ja hoidon eläinlääkärisi kanssa. 

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Yleinen perinöllinen sairaus rodussamme. Valitettavasti tätä on myös suhteellisen hankala estää. Ainoa keino on tietenkin se, että jalostuskoirat tutkitaan. Tämän lisäksi tietenkin olisi tärkeää hieman katsoa myös sen yhden yksilön ulkopuolelle. Jos se jalostusyksilö on täysin terve, mutta sen vanhempi on sairas tai sen sisaruksista iso osa on sairastunut nuorena, niin miettisin kyllä käyttäisinkö ko koiraa jalostukseen. Tiedän myös, että osa kasvattajista ei ole kanssani samaa mieltä vaan käyttävät koiria vaikka niiden lähisukulaiset olisivat sairaita. Jos koiran vanhemmat sairastuu vaikkapa 10 vuotiaana en koe tätä huonoksi asiaksi. 

Sairastumisikä 

Kilpirauhasen vajaatoimintaan koira sairastuu tai se todetaan useasti koiran ollessa siinä 5 vuotta. On kuitenkin jonkin verran koiria joilla todetaan tämä jo alle 2 vuotiaana, joten tarkkaa ikää ei voi sanoa varmasti. Kuitenkin jos koira on yli 6 vuotias ja ei ole sairastunut niin todennäköisyys siihen, että sairastuu laskee aika tavalla. Osa koirista sairastuu kyllä vanhuuden mukanaan tuomien muutosten vuoksi. 

Oireet

Useammiten oireina on se, että koira hakeutuu lämpöön ja on kylmänarka. Normaalisti kun eurasier on koira joka nauttii talvesta ja kylmyydestä, voi yksi oire olla se, että koiralla on kylmä pienemmässä pakkassäässä. Koira on apea tai kovin rauhallinen. Tämä on yleensä omistajan vaikea havaita, koska koira voi rauhoittua ikää myöden ja sen johdosta tämä oire ei ole se mikä kiinnittää omistajan huomion. Turkki muuttuu, eurasierin turkki muuttuu useasti kuivan oloiseksi ja karvanpäät ovat ns kärvähtäneen oloiset, tietenkään muutamat karvat tai karvanvaihdon yhteydessä karvan tällaiseksi muuttuminen ei ole kilpparin oire, mutta jos koiran turkki muuttuu kokonaisuudessaan ns oudoksi kannattaa miettiä voiko tämä olla oire kilpparista. Kaikille koirille ei tule kaikki oireet tai omistaja ei kaikkia näitä huomaa, koska ne tulevat vähitellen. 

Tutkimukset

Miten sitten kilpirauhasen vajaatoiminta (kilppari) voidaan sitten todeta. Koirasta tulee ottaa verikokeet, useampi labra tarjoaa näitä ns kilpparipaketteja. Tarvitaan useampi verikoe jotta voidaan varmuudella todeta koiran sairastavan. Tgaa nykyisin tuo taitaa olla joku muu, kertoo siitä todennäköisyydestä että sairastuuko koira lähiaikoina vai eikö. No mikään varmahan tämä ei ole vaan aina verikokeet tietenkin kertoo vain juuri sen hetken tilanteen. Jos koira kuitenkin on tgaa positiivinen, en tällaista käyttäisi jalostukseen ennenkuin on muutaman kerran otettu verikokeet ja kaikki arvot ovat olleet hyviä. 

Tutkimukset kannattaa uroskoirien osalta ottaa sellaiseen ajankohtaa jolloin ne eivät ole ihan vouhkana kiimaisten narttujen hajuista. Olen huomannut, että uroksen ollessa hyvin aktiivinen seksuaalisesti eli kiihottunut narttujen hajuista vaikuttaa se myös kilppariarvoihin. Nartuilla en ottaisi juoksuissa tai niiden välittömässä läheisyydessä juurikin tuon hormoonitoiminnan vaikutuksien vuoksi. 

Mikäli yhdessä tutkimuksessa koiran veriarvot ovat hieman vinksinvonksin, jos arvot eivät ole sellaiset, että ne kertovat jo selvästi, että kilpirauhanen on tyyliin lopettanut toimintansa, ottamaan uudet kokeet esim 3 tai 6 kk päästä, eläinlääkäri tietenkin tässä asiassa on se asiantuntija. Joskus nimittäin voi hormoonitoiminta, elämän stressi tms vaikuttaa niin, että kilppariarvot ovat ns hieman sekaisin. Kun olet ottanut vähintään kahdet verikokeet ja ne näyttävät siltä, että koira sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa, määrätään sille lääkkeet. 

Hoito 

Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito on tablettihoito. Eläinlääkäri määrää koiralle sopivan lääkityksen. Lääkityksen määrää joudutaan useasti hakemaan, että löydetään oikea annostus. Hoito vaatii myös määrävälein kontrollikäynnit eläinlääkärissä, verikokeet ja voi olla tarvetta säädellä lääkityksen määrää.  Omistajalta tämä tietenkin vaatii koiran tarkkailua sekä taloudellisesti verikokeet, kontrollit yms voivat tuottaa taloudellista rasitusta. 

Tärkeää on tarkailla omaa koiraansa ja tarpeen mukaan myös tutkituttaa koiransa jollakin aika välillä säännöllisesti, varsinkin jos lähisuvussa on kilpirauhasen vajaatoimintaa. 

kuvat ovat kuvituskuvia.