8 vinkkiä mitä tehdä ennenkuin pentu tulee kotiin ?

 Olen jo aikaisemmin kirjoittanut mitä asioita olisi hyvä tutkia ennen pennun ostoa, sen blogikirjoituksen löydät täältä. 

Kun olet pentua hankkimassa on sinun hyvä perehtyä lisäksi myös asioihin kuten; 

1. Miten opetan koiralle sisäsiisteyden ?

2. Miten koulutan pentua ? 

3. Mitä teen kun tulee ongelmia ? 

4. Miten haluan koiran käyttäytyvän aikuisena ? 

5. Koiran elekieli 

6. Perehdy rotuun ja sen erityispiirteisiin

7. Miten estän pentua syömästä luvattomia asioita ?

Näihin asioihin on hyvä perehtyä jo hyvissä ajoin ennen pennun tuloa teille. Pentuhan yleisesti tulee siinä 8 viikon ikäisenä uuteen kotiin. Pennulle kaikki on uutta ja ihmeellistä, se pitää aina muistaa. Pentu ei ole kohdannut niitä asioita, jotka ovat sinulle arkea ja jokapäiväistä. 

Miten opetat koiralle sisäsiisteyden ? 

Mieti, miten pitkiä aikoja pentu pystyy pidättämään kerrallaan. 8 viikkoinen pentu pystyy pidättämään aika pienen määrän pissaa koska rakko on sen verran pieni. Joten pissalla pennun pitää päästä käymään varsin usein. Joten jos pentu joutuu olemaan yksinään tarvitsee se todennäköisesti jonkun pissapaikan. Tämä tietenkin luo riskin, että koira oppii siihen, että se voi pissata sisälle. Paras tapa opettaa pentu sisäsiistiksi on tietenkin se, että se pääsee aina tarpeilleen ulos. Eurasier pentu oppii nopeasti sisäsiistiksi ja ovat useasti kasvattajalta lähtiessään melkein sisäsiistejä, ajatuksella että eivät joudu olemaan yksinään. Mieti mitkä sinun mahdollisuutesi on opettaa pentua ulos tarpeilleen. 

Miten koulutan pentua ?

Onko sinulla joku erityinen metodi mitä haluat käyttää ? Osaatko ajoittaa varmasti oikeaa käytöstä. Itse huomaan suurimmaksi ongelmaksi eurasierin kohdalla sen, että vahvistetaan väärää käytöstä, eli ollaan palkitsemisessa liian myöhässä. Parhaita koulutusmetodeja joita itse suosittelen ovat klikkeri, shaping menetelmät. Mielenkiintoiselta vaikuttaa myös do as i do. Oli menetelmäsi mikä tahansa, käytä sitä johdonmukaisesti ja mieti, että palkitset oikeaa asiaa oikea aikaisesti. Perehdy suunnittelemaasi menetelmään riittävästi, että osaat käyttää sitä oikein. 

Kun tulee ongelmia ?

Ei siis jos tulee ongelmia vaan kun tulee ongelmia. Useasti vaikka pentuarki on sitä hattaranhöttöistä ihanaa arkea ja kaikki menee vallan mainiosti ei ole ongelmia, tulee niitä jossakin vaiheessa. Tällöin yleensä huomataan, että on tullut vahvistettua jotakin käytöstä mikä nyt on tullut ongelmaksi. Ei hätää, tämä tapahtuu useinmille ja on aika normaalia, se miten asiaan tehdään korjausliikkeitä onkin sitten taas se toinen asia. Mieti jo valmiiksi onko sinulla ystäviä, tuttuja tms henkilöitä joiden kanssa voit keskutella mahdollisesta ongelmasta ja siihen liittyvästä ratkaisusta. 

Kasvattajat yleisesti ovat tietenkin käytettävissä ongelmanratkaisuun, joskus on tärkeää, että joku näkee ongelmakäytöksen ja voi silloin antaa vinkkejä. Muista käyttää omaa maalaisjärkeä ja kyseenalaistaa neuvoja. Neuvoja on niin monta kuin antajaakin, ja aina sinun kuitenkin pitää miettiä mitkä asiat sopivat juuri sinulle ja koirallesi. Älä siis ota kouluttajien, ystävien tai kasvattajan neuvoja ihan sellaisenaan. Kasvattaja tietää rodun ja varmasti paremmin myös piirteitä mitkä vaikuttavat käytökseen, mutta koska koira on sinun kanssasi niin sinun on hyvä päättää mitä teet ja miten hyödynnät kasvattajan antamat neuvot ja ohjeet. 

Miten haluan koiran käyttäytyvän aikuisena 

Haluatko, että aikuinen 25 kg koira hyppii sinua päin ? Pentuna se voi tuntua suloiselta ja siedettävältä, et kuitenkaan halua sitä aikuiselta koiralta. Mieti siis asioita miten haluat koirasi toimivan kun se on aikuinen, kouluta koiraasi sen mukaan. Helpointa on kouluttaa kerralla oikein eikä niin, että koulutat tänään tällä tavalla ja sitten koiran kasvaessa huomaatkin, että ääh en mä tollaista toimintaa siltä halua. Jolloin pois oppimiseen menee pitkä aika ja se voi olla todella sinulle ja koiralle turhauttavaa. 

Koiran elekieli

Lue kirjoja, katso videoita, filmejä joissa on koirien elekieltä. Elekieli on tärkeä oppia tunnistamaan se auttaa sinua luomaan paremman suhteen koiraasi. Kun ymmärätte toisianne paremmin on elämä paljon helpompaa. Muista elekieli on useasti hienovaraista ja sinun pitää huomioida pieniäkin eleitä eikä vaan niitä isoja leikkikumarrus, murinaa yms. Ne pienet ovat sellaisia katseita, korvien asentoja, tassujen asentoja, kielen käyttöä, jne. Kun olet oppinut näitä tulkitsemaan pystyt reagoimaan tilanteissa joissa tarvitaan reagointiasi nopeammin. 

Rotu ja sen erityispiirteet

Tutustu riittävästi siihen omaan rotuusi. Erityisesti tutki ko rodun oppimista, elekieltä, koira sosiaalista käytöstä sekä miten vieraiden ihmisten kanssa toimivat. Kun tiedät nämä erityispiirteet on sinun helpompi keskittyä olennaisiin asioihin koulutuksessasi. 

Kun olet perehtynyt näihin asioihin, jo ennen pennun tuloa kotiisi on elämäsi pennun kanssa helpompaa. 

Koiran elämää 2-4 viikkoisena

 Kirjoittelin aikaisemmin pentujen ensimmäisistä 2 viikosta, jatkan nyt kirjoittelua siitä mitä pennut luonani pääsääntöisesti kokevat ennen kuin ovat luovutusikäisiä. Tämä kirjoitus keskittyy 2-4 viikkoisiin pentuihin. 

Kaksi viikkoinen pentu 

Pennuilla on silmät ja korvat auenneet. Korvien aukeaminen saattaa joskus mennä 3 viikolle, mutta useinmiten olen huomannut korvien ja silmien aukeavan samoihin aikoihin. Tämä johtaa siihen, että pennut alkavat olemaan sosiaalisempia ja pientä leikkiä keskenään alkaa myös näkymään. 

Suolinkaiset

Pennut saavat suolinkaistartunnan emältä, vaikka emää on madotettu useampaan otteeseen odotusaikana. Suolinkaisten johdosta pennuilla voi tulla isoja ongelmia, mikäli pentuja ei madoteta riittävän tiheällä tahdilla. 

Ensimmäiset madotukset tehdään pentujen ollessa 2 viikkoisia. Itse käytän aina pentujen madotukseen tahnoja ja laitan ne jokaiselle pennulle suuhun. Tablettimuotoisena pikkupennulle annettu voi mennä henkitorveen ja muutenkin tablettimuotoiset olen kokenut hankaliksi. Viime vuosina tahnamuotoisen loislääkityksen saatavuus on vaihdellut todella paljon, toisinaan sitä ei saa lainkaan. Matolääkettä on hyvä vaihdella, jotta suolinkaiset saadaan mahdollisimman hyvin pois. 

Käsittely

Olen useimman pentueen kanssa suorittanut biosensor-ohjelmaa, josta olenkin kirjoittanut jo aikaisemmin blogitekstin. Tämän ohjelman lisäksi käsittelen pentuja joka päivä, huomioiden toki emän stressitason. Joskus ensimmäisinä päivinä emä ei mieluusti antaisi käsitellä pentuja. Pennut useasti myös ilmaisevat heti epämiellyttävyyttä kun niitä käsitellään, nehän vain haluaisivat olla emänsä vieressä, eivät jonkun ihmisen kourassa. Pentujen pitää kuitenkin saada paljon käsittelyä jo pikku pentuaikanaan. 

Pentujen kasvaessa niitä käsitellään, harjataan leikataan kynsiä, tutkitaan korvat ja joitakin pentuja pitää myös hieman pestä. 

Äänet

Soitan erilaisia ääniä tässä pentuaikana, jolloin ne äänet ovat tuttuja. Tietenkin kaikenlaiset kolinat, imuri, kodinkoneet, yms tulee tutuksi kotonani. Teen tarkoituksella kova äänisiä asioita pentuaikana. Toki näitä tehdään vasta siinä vaiheessa kun pennut ovat jo hieman tutustuneet ympäristöönsä ja alkavat havainnoida ympäristöään eri tavalla kuin vaan emän tissiä etsien. 

Ulkoilu

Pennut ulkoilevat heti kun se on mahdollista. Yleensä siinä kolme viikkoisina aloitetaan ulkoilemaan. Toki jos ulkona on hirmuiset pakkaset niin silloin ulkoiluja siirretään kunnes pennut ovat hieman isompia tai pakkasten lauhduttua. Kovat helteet on myös hankalia pikku pentujen kannalta. Kesällä useasti voi kuitenkin ulkoilla esim myöhään illalla tai aikaisin aamulla niin, että lämpöä ei vielä ole niin kovasti. 

Minulla on iso piha-alue, jossa pennut voivat viilettää ja tutkia pihaa, puita, pensaita yms voi repiä ja niitä yleensä myös tutkitaan juurikin suulla paljon. Pihassa on myös keinu, agility putki, tasapainoa lisääviä esineitä jne. Pennuille tarjotaan erilaisia stimuloivia ääniä, pintoja, ääniä niin sisällä kuin ulkona. 

Aikainen neurologinen stimulaatio

Jo ensimmäisestä pentueesta lähtien olen toteuttanut Yhdysvaltojen armeijan kehittämää koirien neurologista stimulaatio ohjelmaa. Yhden pentueen kanssa en ole tätä ohjelmaa noudattanut.

Ohjelmassa tehdään pikkupennuille erilaisia stimuloivia harjoitteita. Nämä harjotteet ovat helppoja suorittaa, mutta niiden kanssa silti pitää olla tarkkana. Liian pitkään tehtynä ne voivat tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Tätä ohjelmaa kutsutaa nimeltään Biosensor.

Biosensor

Biosensoriohjelmaan kuuluu viisi harjoitusta, jotka tuottavat neurologisia stimulaatioita, joista yksikään ei luonnollisesti esiinny pentun varhaisessa iässä. Näiden stimulaatioden avulla on havaittu etuja:

parantunut syke,

voimakkaat sydämen lyönnit,

vahvemmat lisämunuaiset,

parempi sietokyky stressiä ja suurempi vastustuskyky tauteja vastaan. 

Biosensor ohjelmassa tehdään nämä viisi harjoitetta jokaisen pennun kanssa kerran päivässä, pennun ollessa 3-16 vrk vanha. 16 vrk vanhana alkaa jo olemaan muut aistit käytössä, jonka johdosta pentuja stimuloidaan muuten.

Vaikutukset

Oppimistesteissä stimuloitujen pentujen havaittiin olevan aktiivisempia ja tutkivampia kuin stimuloimattomat pennut. Sekundaarit vaikutukset olivat, että pennut käsittelivät stressaavia tilanteita vähemmän valittaen, olivat paljon rauhallisempia ja tekivät vähemmän virheitä.

En tietenkään tiedä onko tällä mitä merkitystä oikeasti. Pitäisi olla samasta pentueesta osa jolle tehdään stimulointi ja osalle mille tehdään ja sitten tehdä tutkimuksia. No tietenkään tällaisella ns harrastaja-kasvattajalla ei ole tällaiseen mahdollista. Tässä olisi kyllä oiva tutkimuksen aihe, jollekin tutkijalle.

 

Tiedätkö mitä sinun pentusi on kohdannut ennen luovutusta? 

Tiedätkö mitä sinun koirasi kasvattaja tekee pikkupentujen kanssa ennen niiden luovutusta ? Kun pikkupennut tottuvat kasvattajan luona jo kaikenlaisiin härpäkkeisiin, helpottaa se tottakai pennun tulevaa elämää. Kun valitsee kasvattajaa kannattaa oikeasti myös kysellä minkälaisissa olosuhteissa pentu kasvaa ennen luovutusta. Se voi olla että pennut ovat liian pienessä tilassa tai niillä ei ole oikeasti ulkoilumahdollisuuksia. Tai jos pennut kasvavat erillisessä rakennuksessa eivät pennut saa riittävästi ääni ja muuta stimulantteja pikkupentuaikanaan.

Sinua voi kiinnostaa myös lukea muita blogikirjoituksiani siitä mitä tapahtuu ennen pentujen luovutusta. 

Kasvattajia on monenlaisia joten on tärkeää, että löydät sen oikean. 

Mitä ajatuksia tämä herätti sinussa? 

Vastuullinen kasvattaja, mistä sen tietää ?

 Olen monta kertaa miettinyt mistä ihmiset tietävät onko kasvattaja vastuullinen vai ei. Monet vastaisivat tähän, että kyllähän meillä kotimaassa kasvattajat ovat vastuullisia ja toimivat aina rodun parhaaksi. Hieman väittäisin vastaan tässä kohdin. 

Vastuullisuus kasvatustyössä

Itse miellän vastuullisuudeksi, jalostusvalinnat. Jalostuskäytössä olevat nartut ovat rotunsa hyviä tai erinomaisia edustajia niin luonteeltaa, ulkomuodoltaan kuin terveydeltään.  Tietenkin myös urokset tulee täyttää nämä ehdot, kasvattajana uroksia voi valita yleensä laajemmasta valikoimasta, kuin narttuja. Sanon näin, koska useasti kasvattajalla on se narttu siellä kotona tai sijoituksessa, uroksia on taas käytettävissä periaattessa kaikki maailman saman rodun urokset. Toki käytännössä tämä ei toteudu, koska ei löydy resursseja tai tahtoa saada enemmän jalostusuroksia käyttöön. 

Pitääkö niitä kaikkia omia narttuja käyttää jalostukseen ? 

Itse koen tärkeäksi, että narttu on terve kaikilta osin, niin luuston kuin verikoetuloksien suhteen. Rodussamme pakolliset tutkimukset ovat silmät ja lonkat, kaikki muut tutkimukset ovat suosituksia. Kilpirauhasen vajaatoiminnan tutkiminen on aika välttämätöntä rodussa, tätä tautia esiintyy hieman turhan paljon. On suositeltu, että kilpirauhasen vajaatoiminta sairasta koiraa ei käytetä jalostukseen. 

Osa kasvattajista käyttää kuitenkin narttua jolla on kilpirauhasen vajaatoimintaa viittavia verikoetuloksia. Onko se vastuullista kasvattajatoimintaa ? Mielestäni se ei ole sitä, vaikka koira ei olisi vielä sairas, ei sitä tulisi käyttää jalostukseen vaan odottaa ja tutkia tarvittaessa uudestaan. Joskushan verikokeet tulee otettua sellaiseen aikaa, jolloin hormoonitoiminta vaikuttaa siihen ja veriarvot voivat heitellä. Mutta jos veriarvot ovat ns huonot niin eikö olisi vastuullista odottaa muutama kuukausi ja tutkituttaa koira uudestaan, jos ajatuksena on käyttää koiraa jalostukseen. Ja mikäli tulokset ovat edelleen samankaltaisia jättää koira käyttämättä tai siirtää sitä vähintää vuodella eteenpäin, edellyttää toki silloin uusien verikokeiden teettämisen. 

Rodussa on pevisa-määräysten mukaisesti tutkittava silmät. Erilaisilla diagnooseilla olevia koiria on käytetty jalostukseen. Osa silmädiagnooseista on jalostuksellisesti mitättömiä ja eivät estä jalostuskäyttöä. Osa diagnooseista taas on vahvasti perinnöllisiä sairauksia ja osa estää jalostuskäytön. 

Jos oma jalostusnarttu on todettu jollakin tavalla sairaaksi tai sillä on joku virhe, jota ei suositella käytettäväksi jalostukseen, käyttäisitkö koiraa jalostukseen ? 

Mikäli koiralla olisi kilppari viitteitä odottaisin ja tutkituttaisin koiran uudestaan enkä käyttäisi jos tulokset eivät muuttuisi. Silmät voivat olla samankaltaiset eli niiden tutkimustulokset voivat muuttua kun ne tutkitaan uudestaan. Itse olen jättänyt sijoitusnarttuja käyttämättä jalostukseen niiden terveystulosten vuoksi. 

Mitä muuta on vastuullisuus ? 

Itse koen vastuullisuudeksi sen, että pennun ostajat ovat tietoisia kaikista niistä minun tiedossa olevista sairausriskeistä. Täten pennunostajilla on mahdollisuus valita ostaako pentua vai ei. Itse en koe vastuulliseksi toiminnaksi sitä, että kerrotaan vaan vanhempien olevan terveitä tai ei kerrota lähisuvussa tiedossa olevista sairauksista. Se, että isällä tai emällä on esim Tgaa verikoe positiivinen kertoo se korkeammasta riskistä pentujen sairatumisesta kilpirauhasen vajaatoimintaan. Tai jos vanhemmilla on jokin luusto tai silmiin liittyvä tutkimustulos joka jollakin tavoin vaikuttaa koiran elämään. Tämä tieto on osittain tietenkin koiranetissä nähtävissä, mutta kuinka moni pennun ostaja on tietoinen erilaisista diagnooseista ja niiden vaikutuksista koiran elämään. Kasvattajan pitäisi tietenkin olla avoin ja kertoa nämä asiat pentua pohtivalle. Myös pentua miettivän vastuu on kysellä asioita riittävästi. 

Vastuullisuutta on tietenkin ne jalostuvalinnat joita tehdään. Jalostusvalinnat voivat olla joskus hankalia, johtuen esim uroksien "saatavuudesta".  Vastuullisuutta on myös mitä narttuja käytetään jalostukseen. Ja sitten sitä, että kertoo avoimesti rodussa, koirien suvussa tiedossa olevista sairauksista tai muista terveystuloksista. Kuinka moni pennunostaja kyselee kaikkia näitä? Onkohan muutama pentukysellyt kysellyt asioita enemmän kuin sen pinnan. Ei niitä kaikkia toki kannata latoa heti ensimmäisessä yhteydenotossa, mutta viimeistään siinä vaiheessa kun narttu on kantavana kannattaisi esittää kysymyksiä terveydestä, luonteesta yms enemmän. Vaikka olisit kuinka pentua vailla, suosittelen oikeasti perehtymään asioihin enemmän ennen pennun varausta. 

(Osa kuvista on kuvituskuvia ja muut kuvissa esiityvät rotumme koirat eivät liity mitenkään blogissa oleviin asioihin) 

Koiran hinta

Viime aikoina on kaikki elinkustannukset nousseet ja samalla tietenkin on nousseet myös koirien ruuat yms kulut. Mitä siis koiranpito maksaa, mihin pitää varautua kun mietit pennun ottamista. 

Kyselin kustannuksia henkilöiltä jotka ovat ostaneet pennun viimeisen puolen vuoden sisällä. Pentujen kulut ensimmäisen 4 kk aikana ovat vaihdelleet 1000 e jopa 2 000 e asti. Nämä ovat siis kuluja jotka ovat tulleet pennun hankitahinnan päälle. 

Koiran ensimmäinen vuosi on se kallein vuosi, jos siis ihan ilman leikkauksia tms eletään. Itse en ole koskaan tullut laskeneeksi mitä yhden pennun elinkustannukset ovat.Kun kotona on jo useampi koira niin pelkästään pennun kulut eivät ole tuntuneet enään siinä miltään ja paljon on tietenkin jo valmiina olevia tarvikkeita. 

Jos ottaa lähtökohdaksi tuon 1000e ns aloituskustannukset niin ensimmäisen vuoden aikana pitäisi varautua vähintään 2 500 e kustannuksiin. Ilman, että tässä on mietitty mahdollisia äkillisiä eläinlääkärikäyntejä, joihin saattaa upota useampi satanen tai tonni jos huonosti käy. 

Kun mietit koiran hankitaa, kannattaa myös miettiä se onko mahdollista maksaa koiran tarvitsemat eläinlääkärikulut. Vaikka eurasier on perusterve rotu, voi tapahtua onnettomuuksia, koira voi syödä jotakin sopimatonta tai toinen koira voi hyökätä sen päälle. Satanen on pieni raha kun käydään eläinlääkärissä, joskus on tarve lähteä viikonloppuna yöllä päivystävälle eläinlääkärille ja se on kallista touhua se. 

Eläinlääkäri kulut voivat nousta tuhansiin, tai voi olla että ette tarvitse eläinlääkäriä muuten kuin rokotuksiin. Varautuminen on kuitenkin hyvä miettiä. Yleisesti sanon, että koiran ensimmäisen vuoden aikana on enemmän tapaturma-altis ja muutenkin touhuaa enemmän sellaisia asioita jonka johdosta voi tarvita enemmän eläinlääkärin palveluksia.

 Toinen aika on tietenkin kun koira ikääntyy, silloin koiralle voi tulla erilaisia vaivoja joiden vuoksi tarvitsee lääkitystä. Ensimmäisenä tulee mieleen nivelongelmat, vanhoilla koirilla voi esiityä kulumia eri nivelissä jonka johdosta kipuilee ja tarvitsee särkylääkkeitä näiden oireiden takia. Toki tässä kohdin on hyvä miettiä milloin koiran elämä on liian kivuliasta ja ei järkevää ylläpitää elämää. 

Kustannuksissa voit miettiä onko tarpeen ostaa hirmu kasaa leluja tai montaa hihnaa, valjaita tai pantoja. Toisinaan kuitenkin käy niin, että hihnat menee rikki ja pannat/ valjaat hajoavat käsiin ja niitä pitää hankkia uudet. Monet ensimmäisen vuoden hankinnoista on sellaisia jotka kestävät pidemmän aikaa.  Onko tarpeen hankkia takkeja koiralle jonka turkki kestää vettä, kuraa yms ? Ne ovat tietenkin niitä valintoja, mikä on itselle tärkeää. 

Kysely terveystutkimuksista sen tuloksia ja mietteitä

Tässä eräänä päivänä, jälleen pohdin jalostusta ja siihen liittyviä hankaluuksi. Etsiskelin luustotutkittua urosta, jota voisin miettiä nartulleni. Tutkiessani noita Kennelliiton terveystutkimuksia, oli paljon hyviä ja potentiaaliasia jalostuskoiria, mutta saattoi olla niin, että yhdelläkään ei pentueesta ollut tehty mitään luustokuvauksia. 

Tämän johdosta minua alkoi kiinnostamaan mitä ihmiset miettivät koiransa terveystutkimuksista ja niiden teettämisestä. Tein pienen kyselyn, joka oli esillä Facebookin Eurasier Finland-ryhmässä, jossa jäseniä yli 2000. Vastauksia tuli kaikenkaikkiaan 59 kpl. Kysely on siis kohdistettu eurasier-rotuisten koirien omistajille tai haltijoille. 

Tulokset eivät mielestäni kerro nyt totuutta koiranomistajien asenteesta, koska tähän kyselyyn osallistuneet ovat kovin myönteisiä tutkimuksien teettämisestä. Jos asenteet olisivat näin myönteisiä kaikkien koiranomistajien keskuudessa, koiria tutkittaisiin huomattavasti enemmän. Näen vastauksissa oikeastaan vain muutaman vastaajan, jotka eivät ole niin kovin tutkimusmyönteisiä. 

Kyselyyn vastanneiden koirat olivat narttuja 44,1 % ja uroksia 63,9 %. 

Kyselyyn on siis osallistunut pääosiltaan henkilöitä joilla ne koirat ovat jo pääosiltaan sen ikäisiä, että ne on useinmiten tutkittuja, ainakin luuston osalta. 

Jos vastasit edelliseen, että ei mitään näistä. Kerrotko hieman enemmän miksi olet päätynyt tähän ratkaisuun ? 

Vastauksia tähän 5 

"Ei ehkä aihetta kun ei tarkoitus jalostaa ja perusterve ollut." 

Muut vastaukset olivat koira sairas, joten ei jalostukäyttöä sen takia ei tarvitse tutkia. 

Kysymykseen, että koetko tärkeäksi tutkia koirasi terveyttä vaikka sitä ei käytettäisi jalostukseen vain yksi vastaaja vastasi, että ei koe tärkeäksi. 

Hankalimmaksi vastaajat ovat kokeneet terveystutkmiuksissa, niiden kustanukset sekä toisinaan hankalasti saatavilla olevat silmäeläinlääkärit. Suomessa on paljon alueita joilla tällaiset erikoistuneille eläinlääkäreille aikojen saanti voi olla todella vaikeaa. 

Mietteitäni 

Tähän kyselyyn osallistujat ovat olleet terveystutkimus myönteisiä. Kiinnostavaa olisi kuitenkin enemmän tietää niiden henkilöiden mielipiteitä jotka eivät ole tutkimassa koiraansa. Ymmärrän taloudellisen tilanteen, luustotutkimukseen lonkat+kyynärät menee riippuen tietenkin ell asemasta, sijainnista Suomessa, mutta noin 220 e on tämän kokoisen koiran tutkimuksen hinta. Se on kuitenkin kertaluonteinen maksu, joka voi olla koiran elämän kannalta äärimmäisen tärkeä tutkimus. 

Jos ajatellaan, että koirasi tutkitaan siinä vaikka 1,5 v ja todetaan sillä olevan vaikka D/D lonkat. Et tiedä niistä mitään, koska koira ei näytä kipua eikä muutenkaan oirehdi vielä. Kun tiedät tämän voit huolehtia siitä, että koira syö nivelvalmistetta jo heti ja sen elämä voi olla hyvää ja kivutonta. Kun koira ehkä myöhemmin elämänsä aikana oirehtii tiedät jo valmiiksi, että huonot lonkat ja voitte lääkärin kanssa tehdä hoitosuunnitelman asian hoitamiseksi. Saat avun nopeasti ja koiraa ei tarvitse tämän asian takia nukuttaa enää vanhemmalla iällä. 

Jos taas samaisen koiran kanssa ei tehdä tutkimuksia. Koira alkaa oirehtia lonkkiaan siinä 5 v ja on kivulias. Tällöin sitten tutkitaan vähän kaikkea koska koira on kipeä. Nukuttaminen kivuliaan koiran kanssa onkin eri asia kuin terveen oireettoman koiran kanssa. Tällöin koiralla todetaan jo edennyt nivelrikko, sekä muita vaivoja jotka olisi voinut estää aikaisemmalla tutkimuksella. Koira joutuu syömään kipulääkkeitä säännöllisesti ja nivelvalmistetta jotta se pärjäilee jotenkin elämässään. 

Kasvattajana koen äärimmäisen tärkeäksi sen, että kasvatteja tutkitaan ja näin saan itse tärkeää tietoa omasta kasvatustyöstäni ja tietenkin omistaja omasta koirastaan.  Jos vaan jalostukseen valitut koirat tutkitaan saa kasvattaja varsin kapeasta otannasta tietoa. Tieto on kuitenkin tärkeää saada laajemmalta otannalta. Voihan olla niin, että se jalostukseen valittu yksilö on esim ainoa koira jolla pentueessa on A/A lonkat ja muilla C/C jolloin kasvattajan pitää tehdä erilaisia valintoja kuin silloin kun kaikilla on A/A lonkat. 

Olen monasti miettinyt, miten kasvatteja saisi paremmin tutkimuksiin. Olen järjestänyt pieni muotoisia joukkotarkkeja, joskus niihin osallistutaan hyvällä otannalla. Sitten taas on pentueita joissa ihmiset ovat luvanneet tutkia pentunsa sitä hankkiessaan, mutta ajankohdan tullessa niin ei tarvitse kun on terve.  Rodussamma on tutkittu vuonna 2010-2021 syntyneistä tutkittu 54 %.  Vielä huomattavasti enemmän olisi tärkeää tutkia koiria. 

Rodussamme tutkitaan jalostusyksilöt tarkemmin kuin vain luuston osalta. Jos edes kaikki kokeet tehtäisiin koiralle edes kerran sen elämän aikana, näin omistaja saisi tietoa koiransa terveydestä. Kilpirauhasen vajaatoiminta havaitaan kyllä oireiden kautta, mutta useasti koira on jo silloin tosi sairas. Asiaa voi helpottaa tutkimalla koira esim 2 -3 vuotiaana kerran ja tarpeen mukaan myöhemmin. Silmät voisi olla hyvä tutkia kerran elämän aikana, tärkeää tietoa itselle ja kasvattajalle. Silmätutkimus on helppo tutkimus, ei tarvitse nukutusta eikä muita ennakovalmisteluita. Silmätutkimusten saatavuus vaihtelee toki paljon alueittain. 

Jään vaan edelleen miettimään mitkä asiat saisivat omistajan tutkituttamaan koiransa, vaikka koiraa ei jalostukseen käytettäisikään. Miten motivoida kasvatteja tutkimuksien teettämiseen isommalla prosentilla ? Jos sinulla on hyviä kokemuksia jostakin tavasta niin kerrothan niitä myös muillekin.