Kilpirauhasen vajaatoiminta pohdintoja

Käytän tässä kirjoituksessa lähteenä Suomen Eurasierkerhon JTO, sekä eurasierkoirista ja kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyvää tutkimusta. Tutkailen asiaa kilpirauhasen vajaatoiminnan ehkäisemisen ja vähentämisen näkökulmasta. Koska ajattelen sen olevan oikeastaan ainoa mahdollinen näkökulma vastuullisessa koirankasvatustoiminnassa. 

"Vuoden 2016 terveyskyselyn mukaan kilpirauhasen vajaatoimintaa sairasti n. 5 % koirista. Terveyskyselyssä 2021 kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavia koiria tuli esille n. 10 %. Kilpirauhassairauden kehitys viidessä vuodessa on 50 %. 

Kerholla on tiedossa kyselyyn vastanneiden koirien lisäksi myös useita muita kilpirauhasen vajaatoimintaan sairastuneita koiria. Kilpirauhasen vajaatoiminta ei haittaa koiran normaalia elämää, jos lääkitys on kunnossa.

 Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen, ja koska rodulla on mahdollinen perinnöllinen alttius sairastua tietoon tulleiden tapausten perusteella, tulee myös sairaan yksilön jälkeläisten jalostuskäyttöön suhtautua varauksella. 

Jalostustoimikunta kerää tietoa eurasiereiden kilpirauhastuloksista. Tällä hetkellä jalostustoimikunnalla on tiedossa noin 500 kappaletta kilpirauhasverikokeiden tulosta, vuosittain uusia tuloksia toimitetaan n.30 kappaletta. 

Suurin osa jalostustoimikunnalle toimitettavista tuloksista on koirista, joilla on kaikki kunnossa. Tgaa positiivisia tai raja-arvo tuloksia tulee yleensä 1-3 / v. 

Terveyskyselyn mukaan kilpirauhas sairastuneita koiria on kuitenkin enemmän, mitä sairastuneiden koirien tuloksia toimitetaan. Suositellaan, että jalostukseen käytettävät koirat testattaisiin kilpirauhasen vajaatoiminnan osalta.

 Nuorille, 1–2 vuotta vanhoille koirille suositellaan TGAA-testiä (tyreoglobuliinivasta-ainetesti). Yli 2-vuotiailta koirilta suositellaan lisäksi määritettävän TSH ja T4 hormoniarvot. Koira, jonka TGAA-testitulos on positiivinen, mutta joka ei osoita kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ja sen TSH ja T4 arvot ovat viitearvojen sisällä, voidaan parittaa vain TGAA negatiivisen koiran, jolla on normaalit TSH ja T4 arvot, kanssa.

 Käytettäessä TGAA positiivista koiraa jalostukseen sen TSH ja T4 hormoniarvojen 51 määrityksestä ei saa astutushetkellä olla yli 6 kk:ta aikaa ja koiraa tulisi käyttää jalostukseen vasta 4-vuotiaana tai vanhempana. Jalostukseen käytetyn TGAA positiivisen koiran jälkeläiset tulee tutkia kilpirauhasen vajaatoiminnan osalta" Lähde Eurasier JTO.

Teksti on jo sinänsä mielestäni ristiriitainen. Sairasta koiraa ei tietenkään tule käyttää jalostukseen, ja sairaan koiran jälkeläisten suhteen pitää olla varovainen. Mutta tgaa positiivista koiraa voi käyttää jalostukseen kunhan koira on 4v. En ihan ymmärrä mihin tämä perustuu. Yleisesti kilpirauhasen vajaatoimintaan koira sairastuu siinä alle 5v. Joten jos suositellaan 4 v tgaa positiivista koiraa voi käyttää jalostukseen on se mahdollista, että koira sairastuu kilpirauhasen vajaatoimintaan kuitenkin seuraavan vuoden sisällä. No koskaan ei voi tietenkään tietää sairastuuko koira vai ei. Tgaa antaa kuitenkin viitteitä siitä, että koira voi sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan. Miksi siis sellainen koira pitää käyttää jalostukseen ? 

Esimerkkinä tällaisesta on samalla nartulla kaksi pentuetta, eri uroksesta. Koiralla on ollut tgaa positiivinen verikoe aikaisemmin ja toinen verikoe siten, että on ihan rajalla. Koiraa käytetty jalostukseen sen ollessa 4 v. Molemmista  pentueista on syntynyt kilpirauhasen vajaatoimintaan sairastuneita koiria. 

Samoin nyt on astutettu sellaisia yhdistelmiä joissa molempien vanhempien toinen vanhempi on kilpirauhasen vajaatoimintaan sairastunut. Nämä tiedot eivät ole kaikkien osalta julkisia joten pentujen ostajat eivät välttämättä tätä asiaa saa tietoonsa. Vanhemmat kun on testattu ja terveeksi todettuja niin eihän siinä mitään. Itse en uskaltaisi tätä pajatsoa pelata. 

"Jalostuksesta joudutaan tällä hetkellä sulkemaan jonkin verran koiria pois lisääntyneiden sisäerityssairauksien vuoksi (kilpirauhasen- ja haiman vajaatoiminta). Kilpirauhasen vajaatoiminnan huolellinen diagnosointi olisikin tärkeää, koska sairauden oireet ovat hyvin yksilölliset ja erittäin moninaiset. Ongelmallista on myös, että sairaus puhkeaa usein vasta vanhemmalla iällä. Sekä haima- että kilpirauhassairaiden koirien osalta on harkittava tarkoin myös sukulaisten käyttöä. Jalostusvalintoja 58 tehtäessä on tärkeää hyödyntää yhdistyksen jalostustoimikunnan kansainvälistä tietopankkia (IFEZ-tiedosto) kerätyistä terveystuloksista" (SEK JTO) 

Tavoitteena on, että seuraavan kolmelle vuoden aikana haiman ja kilpirauhasen vajaatoiminta ei lisääntyisi. (SEK)

 "Tämä tutkimus osoitti, että euraasian koirarodut ovat alttiita kilpirauhasen vajaatoiminnalle. TgAA-positiivisten koirien relevantti osuus viittaa taudin immuunivälitteiseen mekanismiin. Tyreoglobuliiniautovasta-aineet (TgAA) ovat arvokas merkkiaine kilpirauhasen vajaatoiminnan esiintymisen ennustamisessa. Tämä markkeri tulee ottaa käyttöön jalostusohjelmissa ja positiivisia tiittereitä tulee seurata huolellisesti. Siksi jalostusseurojen tulisi rohkaista omistajia pitämään koiransa mukana seulontaohjelmissa, mukaan lukien TgAA:n mittaaminen, ja tällaisia ​​ohjelmia tulisi perustaa kaikille koiraroduille, joissa kilpirauhasen vajaatoiminnan ja CLT:n epäillään olevan perinnöllisiä sairauksia. Lisätutkimukset pitkittäistutkimuksilla ovat perusteltuja.

Tutkimus osoitti myös, että huolelliset seurantaohjelmat voivat auttaa havaitsemaan jalostuskoirien luontaiset taipumukset sairauteen. Euraasian jalostusklubin tulisi tunnustaa tämä käytäntö erittäin vastuulliseksi ja ennakoivaksi johtamistekniikaksi."

324 koiran seurantatutkimus paljasti kaksi tärkeää näkökohtaa. Ensinnäkin 3,5 %:lle (7/201) koirista, joiden ensimmäinen testitulos oli merkittävä, kehittyi kilpirauhasen vajaatoiminta myöhemmässä tutkimuksessa. Tämä löydös viittaa siihen, että kilpirauhasen vajaatoiminta voi kehittyä myöhemmin, vaikka mitään poikkeavuuksia ei olisi aiemmin havaittu. Toiseksi TgAA:n ennustearvo kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai kilpirauhasen vajaatoiminnan kehittymisestä oli melko korkea tässä tutkimuksessa. Tarkemmin sanottuna 22 %:lla (26/118) koirista, joilla oli positiivinen TgAA-status, oli jo diagnosoitu kilpirauhasen vajaatoiminta, ja 42,5 %:lle (17/40) koirista, joilla oli positiivinen TgAA-status, joita ei alun perin luokiteltu kilpirauhasen vajaatoiminnaksi, kehittyi myöhemmin kilpirauhasen vajaatoiminta

 Kaiken kaikkiaan 42,5 %:lle (17/40) TgAA-positiivisista koirista alkututkimuksessa kehittyi kilpirauhasen vajaatoiminta seurannan aikana.

Tämä tutkimus osoitti, että euraasian koirarodut ovat alttiita kilpirauhasen vajaatoiminnalle. TgAA-positiivisten koirien relevantti osuus viittaa taudin immuunivälitteiseen mekanismiin. Tyreoglobuliiniautovasta-aineet (TgAA) ovat arvokas merkkiaine kilpirauhasen vajaatoiminnan esiintymisen ennustamisessa. Tämä markkeri tulee ottaa käyttöön jalostusohjelmissa ja positiivisia tiittereitä tulee seurata huolellisesti. Siksi jalostusseurojen tulisi rohkaista omistajia pitämään koiransa mukana seulontaohjelmissa, mukaan lukien TgAA:n mittaaminen, ja tällaisia ​​ohjelmia tulisi perustaa kaikille koiraroduille, joissa kilpirauhasen vajaatoiminnan ja CLT:n epäillään olevan perinnöllisiä sairauksia. Lisätutkimukset pitkittäistutkimuksilla ovat perusteltuja.

Tutkimus osoitti myös, että huolelliset seurantaohjelmat voivat auttaa havaitsemaan jalostuskoirien luontaiset taipumukset sairauteen. Euraasian jalostusklubin tulisi tunnustaa tämä käytäntö erittäin vastuulliseksi ja ennakoivaksi johtamistekniikaksi.(lähde mainittu alhaalla)

Se, että 42,5 % tgaa positiivisista koirista kehittää kilpirauhasen vajaatoiminnan on sen verran korkea prosentti, että tällaista koiraa ei mielestäni kuuluisi käyttää jalostukseen muuten kuin jos koiran verikokeet ovat jatkossa useasti negatiiviset ja näitä verikokeita otetaan useita. Mutta koska kerhomme suosittelee, että tgaa positiivista koiraa voi käyttää jalostukseen niin kasvattajat tätä mahdollisuutta voivat käyttää. Aina tietenkin kasvattaja vastaa jalostusvalinnoistaa, mutta jos kerho on se joka laatii jalostussuositukset, jalotuksen tavoiteohjelma ja pevisan, niin eikö sen pitäisi ohjeistaa siihen suuntaan, että kilpirauhasen vajaatoiminta vähenisi eikä lisääntyisi. 

Sitten on toinen asia kuinka tästä asiasta kerrottu pennunostajille, jotta heillä on mahdollisuus oikeasti tehdä tiedostuneita valintoja. Tietenkin voi kertoa että tulos on negatiivinen vaikka edellinen tulos olisi ollut positiivinen. Itse koen sen olevan epäselvää pennun ostajan näkökulmasta. 

Kasvattajat tietenkin tekevät valintoja osa on eettisesti kestäviä ja osa taas ei niinkään. Se, että kasvattaja kokee tämän tgaa positiivisen koiran olevan niin tärkeä jalostusyksilö, että haluaa käydä kilpparipajatsoa on mielestäni ikävää. 

Jokaisen vastuullisen kasvattaja tulisi tutkia niin uroksen kuin nartun sukulinjoja ja niiden jälkeläisiä, mahdollisia sairauksia ja pohtia mitkä yhdistelmät ovat hyviä. Hyvän yhdistelmän kriteeri taitaa olla elävä käsite per kasvattaja. Kilpirauhasen vajaatoimintaa tulee olemaan rodussamme aina, mutta sen ehkäisyyn olisi tärkeää tehdä kaikki se mitä pystytään tekemään tietoisesti jalostusvalinnoissamme. 

Lisäksi meillä käytetään aika paljon koiria joiden lähisukulaiset ovat kilpirauhasen vajaatoimintaan sairastuneita. Nyt tarkoitan pentujen isovanhempia. Eli tiedetään jo yhdistelmää tehdessä, että vaikkapa emän äiti on sairas ja sitten saatetaan yhdistää vielä linjaan jossa se on myös siellä pentueen isän puolella. No tietenkin on arpapeliä kuinka monta tervettä aikuista koiraa tässä sitten loppujen lopuksi on. 

Kyllä populaatio on pieni, mutta onko se oikeasti niin pieni, että emme edes yrittää välttää koiria joiden lähivanhemmat ovat sairastuneet. Kuulen monasti sanottavan, että ei voi sulkea pois koiria koska meillä on pieni jalostupohja. Kyllä olen huomannut vaikeudet urosta etsiessäni ja kun yritän itse olla käyttämättä tällaisia uroksia nartuilleni, joiden lähisuvussa tiedän olevan kilpirauhasen vajaatoimintaa, niin on kyllä todella vaikeaa.

 Ja joskus tuntuu siltä, että miksi sitä yrittää tehdä kaikin tavoin mahdollisimman terveitä koiria eikä vaan tee sitä samaa lottoa mitä osa kasvattajista tuntuu tekevän. Niinkuin sanotaan, tieto lisää tuskaa helpompaa olisi olla tietämättä asioista liikaa, helpompi olisi tehdä valintoja. Tämä on ihan henkilökohtainen tuskani tässä koirankasvatuksessa, koska aina tavoitteeni on terve rodunomainen ja hyvä luonteinen eurasier. Lisäksi kun pyrin hankkimaan monesta eri lähteestä tietoa, jotta sitä olisi ns riittävästi tietoisen valintaa varten muuttuu päätöksenteko vaikeammaksi. 

Lähteet;https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9873187/?fbclid=IwAR2DA8REsG99kTfDhuHm6xPwc00KRhPP2n255uMSkjP-n25zWguKycAe3-c

Suomen Eurasier kerhon JTO. 

Kuvissa olevat aikuiset koirat on tutkittu terveiksi. 

Mitä asioita pentua miettivän kannattaa tutkia ?

 Edellisessä blogissani pohdiskelin tuota vastuullista kasvattamista. Kaikki kasvattajat kuitenkin porskuttavat eteenpäin, jos pennunostajat eivät itse kysele tarkemmin asioita. Jos kysymykset ovat vaan, koska pentuja tulossa ja pääsenkö jonoon, niin ei niiden avulla voi saada tarpeenmukaista tietoa siitä tulevasta pennusta. 

Mitä tietoa sitten pitäisi saada ? 

1. Vanhempien terveystutkimukset. Tutki nyt ainakin Suomen Kennelliiton sivuilla olevat avoimena oleva tietokanta ja siellä näkyvät terveystutkimukset. Eurasierin pakolliset tutkimukset ovat lonkat ja silmät. Kaikki muut sen lisäksi tehdyt tutkimukset ovat ns ylimääräisiä, vapaaehtoisia. Verikokeet ovat sellaisia mitä et välttämättä löydä julkisesti mistään. Kun etsit pentua, kysy tehdyistä verikokeista. Voit pyytää tietoja kasvattajalta. Kasvattaja varmasti antaa sinulle tiedon koska verikokeet on otettu ja oliko niissä jotakin huomioitavaa, tämä nyt lienee minimi tieto mihin voi tyytyä. Toki mieti mikä on sinun vähimmäistieto määrä, mihin voit olla tyytyväinen hankkiessasi pentua itsellesi. 

2. Suvussa esiintyvät sairaudet. Se, että juuri ne vanhemmat joita käytetään ei vielä kerro koiran terveystilanteesta. Eli tutki myös sen pentusi isovanhemmat, tuo on mielestäni minimi vaatmus siitä, että voisi tietää jotenkin asiaa. Kasvattajalt voit kysyä onko hänellä tiedossa koiran sukulinjoissa olevia sairauksia. Jos kasvattaja sanoo, että molemmin puolin sukulinjat ovat terveitä, nousisi itselläni hälytyskellot. Rodussamme jos tutkitaan sukulinjoja riittävän pitkälle löytyy jokaisesta suvusta jollakin tasolla kilpirauhasen vajaatoimintaa, joten täysin tervettä sukulinjaa ei taida löytyä. 

3. Dandy-Walker onko tutkittu ? kasvattajan pitää olla tietoinen onko vanhemmat terveitä, vai kantaja, sairas. Koska muuten yhdistelmä voi tuottaa sairaita pentuja ja kukaan ei halua tätä sairautta sairastavaa pentua itselleen. Onneksi pääosiltaan kantamme on terveitä, muutamia kantajia löytyy. Kantajan ja terveen voi yhdistää ilman, että pennut ovat sairaita. Kaksi kantajaa jos yhdistetään niin silloin tulee sairaita pentuja. 

4. Onko suvussa risteytyskoiraa ? Jos on niin missä se sukutaulussa sijaitsee. Onko niitä useampia vai vaan yhdellä puolella. 

5. Sukusiitosprosentti, rodussamme pääosiltaan yhdistelmät eivät ole korkealla sukusiitosprosentilla, mutta niitä hyvä seurata. Ja jos se nousee niin voi kysyä miksi juuri tällainen yhdistelmä on päätetty tehdä. Sukusiitoprosentin näkee Kennelliiton järjestelmästä ja voit selata myös aikaisempia pentueita ja niiden sukusiitosprosentteja. Vertailtaessa voit nähdä mikä rodussa yleistä ja jos mahdollisen pentusi yhdistelmä on korkeampi, kysyisin siitä kasvattajalta. 

6. Silmälausunto, jos siinä on jotakin mainittavaa, kysy kasvattajalta mitä se tarkoittaa koiran elämän kannalta. 

7. Luustokuvauksien tulokset onko niissä jotakin mitä mietit? Jos suvussa on huonoja polvia ja kyynäriä voi se olla koiran elämän kannalta ratkaisevan huono asia. 

8. Mahdolliset aikaisemmat pennut nartulla, uroksella, minkälaisia ne ovat, mitä niiden terveystulokset ovat. Emän sisarukset, uroksen sisarukset ja näiden mahdolliset jälkeläiset, niiden terveystulokset. 

9. Mitä sairauksia on rodussa yleisesti ? Ja mitä sairauksia on ollut erityisesti samalinjaisissa pentueissa aikaisemmin. Allergioita, vatsalaukun kiertymää, muita mahdollisia sairauksia. Mitä kasvattaja kertoo sinulle. Eurasier-rodussa yleisin sairaus on kilpirauhasen vajaatoiminta, jos sitä on ihan lähisuvussa voi kysellä miksi ko yhdistelmä tehdään ? 

10. Yhdistelmässä käytettävien koirien ikä. Miksi juuri tämän ikäisiä koiria käytetään jalostukseen? 

Etsi itse tietoa ja ole utelias, kasvattajilta kannatta kysellä asioita näin voit selvittää mitä kaikkea kasvattaja tietää yhdistelmästä. Tämä on oikeastaan ainoa keino selvittää miten hyvin kasvattaja on perillä asioista. 

Kun olet tämän kaiken selvittänyt ja saanut kasvattajalta näihin vastauksen. Voit tehdä valistuneen valinnan kasvattajan ja yhdistelmän valinnasta. Kun valitse pentua siihen kannatta oikeasti käyttää aikaa, eikä vain valita sieltä mistä sen nyt ensimmäiseksi olisin saamassa. Koira on pontentiaalisesti sinun elämässäsi mukana se 10-12 vuotta, jos se on sairaasta yhdistelmästä voi elämä olla sairauksien täyttämää ja ell käyntien ja kulujen kuluttamaa. 

Kysely terveystutkimuksista sen tuloksia ja mietteitä

Tässä eräänä päivänä, jälleen pohdin jalostusta ja siihen liittyviä hankaluuksi. Etsiskelin luustotutkittua urosta, jota voisin miettiä nartulleni. Tutkiessani noita Kennelliiton terveystutkimuksia, oli paljon hyviä ja potentiaaliasia jalostuskoiria, mutta saattoi olla niin, että yhdelläkään ei pentueesta ollut tehty mitään luustokuvauksia. 

Tämän johdosta minua alkoi kiinnostamaan mitä ihmiset miettivät koiransa terveystutkimuksista ja niiden teettämisestä. Tein pienen kyselyn, joka oli esillä Facebookin Eurasier Finland-ryhmässä, jossa jäseniä yli 2000. Vastauksia tuli kaikenkaikkiaan 59 kpl. Kysely on siis kohdistettu eurasier-rotuisten koirien omistajille tai haltijoille. 

Tulokset eivät mielestäni kerro nyt totuutta koiranomistajien asenteesta, koska tähän kyselyyn osallistuneet ovat kovin myönteisiä tutkimuksien teettämisestä. Jos asenteet olisivat näin myönteisiä kaikkien koiranomistajien keskuudessa, koiria tutkittaisiin huomattavasti enemmän. Näen vastauksissa oikeastaan vain muutaman vastaajan, jotka eivät ole niin kovin tutkimusmyönteisiä. 

Kyselyyn vastanneiden koirat olivat narttuja 44,1 % ja uroksia 63,9 %. 

Kyselyyn on siis osallistunut pääosiltaan henkilöitä joilla ne koirat ovat jo pääosiltaan sen ikäisiä, että ne on useinmiten tutkittuja, ainakin luuston osalta. 

Jos vastasit edelliseen, että ei mitään näistä. Kerrotko hieman enemmän miksi olet päätynyt tähän ratkaisuun ? 

Vastauksia tähän 5 

"Ei ehkä aihetta kun ei tarkoitus jalostaa ja perusterve ollut." 

Muut vastaukset olivat koira sairas, joten ei jalostukäyttöä sen takia ei tarvitse tutkia. 

Kysymykseen, että koetko tärkeäksi tutkia koirasi terveyttä vaikka sitä ei käytettäisi jalostukseen vain yksi vastaaja vastasi, että ei koe tärkeäksi. 

Hankalimmaksi vastaajat ovat kokeneet terveystutkmiuksissa, niiden kustanukset sekä toisinaan hankalasti saatavilla olevat silmäeläinlääkärit. Suomessa on paljon alueita joilla tällaiset erikoistuneille eläinlääkäreille aikojen saanti voi olla todella vaikeaa. 

Mietteitäni 

Tähän kyselyyn osallistujat ovat olleet terveystutkimus myönteisiä. Kiinnostavaa olisi kuitenkin enemmän tietää niiden henkilöiden mielipiteitä jotka eivät ole tutkimassa koiraansa. Ymmärrän taloudellisen tilanteen, luustotutkimukseen lonkat+kyynärät menee riippuen tietenkin ell asemasta, sijainnista Suomessa, mutta noin 220 e on tämän kokoisen koiran tutkimuksen hinta. Se on kuitenkin kertaluonteinen maksu, joka voi olla koiran elämän kannalta äärimmäisen tärkeä tutkimus. 

Jos ajatellaan, että koirasi tutkitaan siinä vaikka 1,5 v ja todetaan sillä olevan vaikka D/D lonkat. Et tiedä niistä mitään, koska koira ei näytä kipua eikä muutenkaan oirehdi vielä. Kun tiedät tämän voit huolehtia siitä, että koira syö nivelvalmistetta jo heti ja sen elämä voi olla hyvää ja kivutonta. Kun koira ehkä myöhemmin elämänsä aikana oirehtii tiedät jo valmiiksi, että huonot lonkat ja voitte lääkärin kanssa tehdä hoitosuunnitelman asian hoitamiseksi. Saat avun nopeasti ja koiraa ei tarvitse tämän asian takia nukuttaa enää vanhemmalla iällä. 

Jos taas samaisen koiran kanssa ei tehdä tutkimuksia. Koira alkaa oirehtia lonkkiaan siinä 5 v ja on kivulias. Tällöin sitten tutkitaan vähän kaikkea koska koira on kipeä. Nukuttaminen kivuliaan koiran kanssa onkin eri asia kuin terveen oireettoman koiran kanssa. Tällöin koiralla todetaan jo edennyt nivelrikko, sekä muita vaivoja jotka olisi voinut estää aikaisemmalla tutkimuksella. Koira joutuu syömään kipulääkkeitä säännöllisesti ja nivelvalmistetta jotta se pärjäilee jotenkin elämässään. 

Kasvattajana koen äärimmäisen tärkeäksi sen, että kasvatteja tutkitaan ja näin saan itse tärkeää tietoa omasta kasvatustyöstäni ja tietenkin omistaja omasta koirastaan.  Jos vaan jalostukseen valitut koirat tutkitaan saa kasvattaja varsin kapeasta otannasta tietoa. Tieto on kuitenkin tärkeää saada laajemmalta otannalta. Voihan olla niin, että se jalostukseen valittu yksilö on esim ainoa koira jolla pentueessa on A/A lonkat ja muilla C/C jolloin kasvattajan pitää tehdä erilaisia valintoja kuin silloin kun kaikilla on A/A lonkat. 

Olen monasti miettinyt, miten kasvatteja saisi paremmin tutkimuksiin. Olen järjestänyt pieni muotoisia joukkotarkkeja, joskus niihin osallistutaan hyvällä otannalla. Sitten taas on pentueita joissa ihmiset ovat luvanneet tutkia pentunsa sitä hankkiessaan, mutta ajankohdan tullessa niin ei tarvitse kun on terve.  Rodussamma on tutkittu vuonna 2010-2021 syntyneistä tutkittu 54 %.  Vielä huomattavasti enemmän olisi tärkeää tutkia koiria. 

Rodussamme tutkitaan jalostusyksilöt tarkemmin kuin vain luuston osalta. Jos edes kaikki kokeet tehtäisiin koiralle edes kerran sen elämän aikana, näin omistaja saisi tietoa koiransa terveydestä. Kilpirauhasen vajaatoiminta havaitaan kyllä oireiden kautta, mutta useasti koira on jo silloin tosi sairas. Asiaa voi helpottaa tutkimalla koira esim 2 -3 vuotiaana kerran ja tarpeen mukaan myöhemmin. Silmät voisi olla hyvä tutkia kerran elämän aikana, tärkeää tietoa itselle ja kasvattajalle. Silmätutkimus on helppo tutkimus, ei tarvitse nukutusta eikä muita ennakovalmisteluita. Silmätutkimusten saatavuus vaihtelee toki paljon alueittain. 

Jään vaan edelleen miettimään mitkä asiat saisivat omistajan tutkituttamaan koiransa, vaikka koiraa ei jalostukseen käytettäisikään. Miten motivoida kasvatteja tutkimuksien teettämiseen isommalla prosentilla ? Jos sinulla on hyviä kokemuksia jostakin tavasta niin kerrothan niitä myös muillekin.