Pennun sosiaalistamisen muistilista

 Koiran pennun sosiaalistamisen muistilista. Olen aikaisemmin jo kirjoittanut mitä tehdä pennun kanssa eri viikoilla ja ne löydät aikaisemmista blogiteksteistäni. Tässsä on koostettuna mitä kaikkea olisi tärkeää tehdä sen pennun kanssa heti kun se on tullut teille kotiin. 

Mitä se sosiaalistaminen oikeasti tarkoittaa ?

Se on koiran totuttamista kaikkeen siihen mitä sen tarvitsee tietää elämästä, yksinkertaisesti sanottuna. Kun totutat pennun moniin asioihin on yhteinen elämä helpompaa vaikka kohtaisitte minkälaisia haasteita elämässänne. 

Tässä on listaa asioista joihin tarvitsee tutustua

- matkustaa neljässä eri välineessä

- tavata, lapsia, nuoria, aikuisia, vanhuksia, pyörätuolissa olevia, keppiä käyttäviä, rolaattoria käyttäviä jne (tapaaminen tarkoittaa, että henkilöt silittävät ja koskevat pentuun)

- olla väkijoukossa

- kävellä erilaisilla pinnoilla, laminaatilla, kiiltävällä lattialla, ritilöillä, laatoilla, kolisevalla pinnalla, kaltevalla pinnalla, portaissa, ritilä portailla, liukkailla portailla

- matkustaa hississä ylös, alas

- nukkua eri paikassa kuin kotona

- tavata eri rotuisia koiria

- kävellä sillalla jotka ovat erilaista materiaalia, puuta, verkkoa/säleikköä, betonia jne.

- nähdä erilaisia eläimiä turvallisesti, hevosia, lehmiä, lampaita, erilaisia lintuja,jne

- käydä metsässä, rannalla, muita erilaisia ympäristöjä 

- valmista koira kaikkeen siihen mitä sen kanssa todennäköisesti kohtaatte elämänne aikana sekä vielä vähän muuhunkin.

Mikäli sinulla on vähänkin mahdollisuutta niin ulkoiluta pentua TURVALLISESSA metsässä ilman hihnaa ( alle 12 viikkoinen koira saa ulkoiluttaa metsässä ilman hihnaa vaikka olisi kiinnipitoaika)

Tällainen ulkoilu voi kestää maks 20 min. Kun pentu kulkee lähelläsi ja tulee hakemaan sinua heti, niin kehu koiraasi runsaasti. 8-9 viikkoisena voit tehdä tällaisen lenkin ainakin kerran viikossa. 10 viikkoisesta eteenpäin voit myös tehdä tällaisilla irtiolo lenkeillä pieniä piiloutumisia, kuitenkin niin että et ole täysin piilossa koiralta. Kun huomaat koiran tulevan sinua lähelle kehu ja anna vaikka namia.

10 viikkoisena viimeistään menkää vilkaalle kadulle, turvallisesti hihnassa, muista tarkistaa, että koiran panta on riittävän tiukalla. Koiran pelästyessä se yrittää repiä itseään pois hihnasta jonka johdosta jos panta on hiemankin liian löysällä, pentu voi saada päänsä pannasta läpi. Ja pelästyneenä se voi sinkoilla kadulla auton alle ja kuolla. Pannan sisälle pitää mahtua pari sormea, mutta kun yrität vetää pantaa koiran pään yli se ei tule lävitse.

Tästä eteenpäin käy vähintään kerran viikossa jossakin sellaisessa paikassa, missä ette ole koiran kanssa aikaisemmin käyneet. Muista, että koiralla nämä käynnit, uudet asiat pitää olla kivoja ja parasta on jos kaikissa uusissa paikoissa tavataan myös uusia ihmisiä.

 Aina kun on mahdollista anna ihmisten koskea, silittää, katsoa, puhua jne pennulle, mitä ennemmän sitä tapahtuu sitä helpompaa on uusien ihmisten tapaaminen myöhemmin elämässä.

Hyviä paikkoja on mm

- rautatieasema

- linja-autoasema

- kauppakeskus

- lentoasema

- koiranäyttely ( vaikka ette menisi näyttelyyn niin useimpiin tapahtumiin pääsee turistikoiran kanssa, tosin koiralla pitää olla rokotukset voimassa )

- muut koiratapahtumat esim agility, toko, tms

- metsä

- ostoskeskus

- lemmikkieläin kauppa

- koulun läheisyys ( lapsien äänet, lapset)

. markkinat tms tapahtumat mihin voi koiran kanssa mennä

. kahvilat

-ruokaravintolat

Muista, että kaikki on koiralle kivaa. Tehkää asioita rauhassa ja anna koiralle aikaa ihmetellä, mutta myös huolehdit siitä, että pääsette eteenpäin sopivassa tahdissa. Kun olet kaiken tämän tehnyt ja aina määrävälein ensimmäisen vuoden aikana teet toisintoja ja mielellään vielä uusiakin asioita niin sinulla on hyvin sosiaalistettu koira. Sosiaalistettu koira kohtaa vieraita ihmisiä, uusia asioita ja haastavia tilanteita rauhassa. 

Mikäli koira ei ole sosiaalistettu riittävästi voi elämänne muodostua hankalaksi kun olette muualla kuin koti ympyröissä. Ja se vaatii paljon enemmän työtä kuin jos teette työn heti pennun elämän ensimmäisen puolen vuode-vuoden aikana. 

Mukavia hetkiä pentusi kanssa. 

(kuvat Pixabay) 

Koiran elämää 2-4 viikkoisena

 Kirjoittelin aikaisemmin pentujen ensimmäisistä 2 viikosta, jatkan nyt kirjoittelua siitä mitä pennut luonani pääsääntöisesti kokevat ennen kuin ovat luovutusikäisiä. Tämä kirjoitus keskittyy 2-4 viikkoisiin pentuihin. 

Kaksi viikkoinen pentu 

Pennuilla on silmät ja korvat auenneet. Korvien aukeaminen saattaa joskus mennä 3 viikolle, mutta useinmiten olen huomannut korvien ja silmien aukeavan samoihin aikoihin. Tämä johtaa siihen, että pennut alkavat olemaan sosiaalisempia ja pientä leikkiä keskenään alkaa myös näkymään. 

Suolinkaiset

Pennut saavat suolinkaistartunnan emältä, vaikka emää on madotettu useampaan otteeseen odotusaikana. Suolinkaisten johdosta pennuilla voi tulla isoja ongelmia, mikäli pentuja ei madoteta riittävän tiheällä tahdilla. 

Ensimmäiset madotukset tehdään pentujen ollessa 2 viikkoisia. Itse käytän aina pentujen madotukseen tahnoja ja laitan ne jokaiselle pennulle suuhun. Tablettimuotoisena pikkupennulle annettu voi mennä henkitorveen ja muutenkin tablettimuotoiset olen kokenut hankaliksi. Viime vuosina tahnamuotoisen loislääkityksen saatavuus on vaihdellut todella paljon, toisinaan sitä ei saa lainkaan. Matolääkettä on hyvä vaihdella, jotta suolinkaiset saadaan mahdollisimman hyvin pois. 

Käsittely

Olen useimman pentueen kanssa suorittanut biosensor-ohjelmaa, josta olenkin kirjoittanut jo aikaisemmin blogitekstin. Tämän ohjelman lisäksi käsittelen pentuja joka päivä, huomioiden toki emän stressitason. Joskus ensimmäisinä päivinä emä ei mieluusti antaisi käsitellä pentuja. Pennut useasti myös ilmaisevat heti epämiellyttävyyttä kun niitä käsitellään, nehän vain haluaisivat olla emänsä vieressä, eivät jonkun ihmisen kourassa. Pentujen pitää kuitenkin saada paljon käsittelyä jo pikku pentuaikanaan. 

Pentujen kasvaessa niitä käsitellään, harjataan leikataan kynsiä, tutkitaan korvat ja joitakin pentuja pitää myös hieman pestä. 

Äänet

Soitan erilaisia ääniä tässä pentuaikana, jolloin ne äänet ovat tuttuja. Tietenkin kaikenlaiset kolinat, imuri, kodinkoneet, yms tulee tutuksi kotonani. Teen tarkoituksella kova äänisiä asioita pentuaikana. Toki näitä tehdään vasta siinä vaiheessa kun pennut ovat jo hieman tutustuneet ympäristöönsä ja alkavat havainnoida ympäristöään eri tavalla kuin vaan emän tissiä etsien. 

Ulkoilu

Pennut ulkoilevat heti kun se on mahdollista. Yleensä siinä kolme viikkoisina aloitetaan ulkoilemaan. Toki jos ulkona on hirmuiset pakkaset niin silloin ulkoiluja siirretään kunnes pennut ovat hieman isompia tai pakkasten lauhduttua. Kovat helteet on myös hankalia pikku pentujen kannalta. Kesällä useasti voi kuitenkin ulkoilla esim myöhään illalla tai aikaisin aamulla niin, että lämpöä ei vielä ole niin kovasti. 

Minulla on iso piha-alue, jossa pennut voivat viilettää ja tutkia pihaa, puita, pensaita yms voi repiä ja niitä yleensä myös tutkitaan juurikin suulla paljon. Pihassa on myös keinu, agility putki, tasapainoa lisääviä esineitä jne. Pennuille tarjotaan erilaisia stimuloivia ääniä, pintoja, ääniä niin sisällä kuin ulkona. 

Aikainen neurologinen stimulaatio

Jo ensimmäisestä pentueesta lähtien olen toteuttanut Yhdysvaltojen armeijan kehittämää koirien neurologista stimulaatio ohjelmaa. Yhden pentueen kanssa en ole tätä ohjelmaa noudattanut.

Ohjelmassa tehdään pikkupennuille erilaisia stimuloivia harjoitteita. Nämä harjotteet ovat helppoja suorittaa, mutta niiden kanssa silti pitää olla tarkkana. Liian pitkään tehtynä ne voivat tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Tätä ohjelmaa kutsutaa nimeltään Biosensor.

Biosensor

Biosensoriohjelmaan kuuluu viisi harjoitusta, jotka tuottavat neurologisia stimulaatioita, joista yksikään ei luonnollisesti esiinny pentun varhaisessa iässä. Näiden stimulaatioden avulla on havaittu etuja:

parantunut syke,

voimakkaat sydämen lyönnit,

vahvemmat lisämunuaiset,

parempi sietokyky stressiä ja suurempi vastustuskyky tauteja vastaan. 

Biosensor ohjelmassa tehdään nämä viisi harjoitetta jokaisen pennun kanssa kerran päivässä, pennun ollessa 3-16 vrk vanha. 16 vrk vanhana alkaa jo olemaan muut aistit käytössä, jonka johdosta pentuja stimuloidaan muuten.

Vaikutukset

Oppimistesteissä stimuloitujen pentujen havaittiin olevan aktiivisempia ja tutkivampia kuin stimuloimattomat pennut. Sekundaarit vaikutukset olivat, että pennut käsittelivät stressaavia tilanteita vähemmän valittaen, olivat paljon rauhallisempia ja tekivät vähemmän virheitä.

En tietenkään tiedä onko tällä mitä merkitystä oikeasti. Pitäisi olla samasta pentueesta osa jolle tehdään stimulointi ja osalle mille tehdään ja sitten tehdä tutkimuksia. No tietenkään tällaisella ns harrastaja-kasvattajalla ei ole tällaiseen mahdollista. Tässä olisi kyllä oiva tutkimuksen aihe, jollekin tutkijalle.

 

Tiedätkö mitä sinun pentusi on kohdannut ennen luovutusta? 

Tiedätkö mitä sinun koirasi kasvattaja tekee pikkupentujen kanssa ennen niiden luovutusta ? Kun pikkupennut tottuvat kasvattajan luona jo kaikenlaisiin härpäkkeisiin, helpottaa se tottakai pennun tulevaa elämää. Kun valitsee kasvattajaa kannattaa oikeasti myös kysellä minkälaisissa olosuhteissa pentu kasvaa ennen luovutusta. Se voi olla että pennut ovat liian pienessä tilassa tai niillä ei ole oikeasti ulkoilumahdollisuuksia. Tai jos pennut kasvavat erillisessä rakennuksessa eivät pennut saa riittävästi ääni ja muuta stimulantteja pikkupentuaikanaan.

Sinua voi kiinnostaa myös lukea muita blogikirjoituksiani siitä mitä tapahtuu ennen pentujen luovutusta. 

Kasvattajia on monenlaisia joten on tärkeää, että löydät sen oikean. 

Mitä ajatuksia tämä herätti sinussa? 

19 asiaa jotka yllättivät

Tämä asia tuli mieleeni kun lueskelin erään toisen kirjoittajan blogia siitä minkälaisen koiran hän haluaa. Mietin, että mitä piirteitä eurasierissa on mihin pitää valmistautua jos tällaisen koiran itselleen haluaa. 

1. Siitä lähtee karvaa. 

Ylläri pylläri, siitä lähtee karvaa ja paljon. Eurasierilla on tuplaturkki ja sillä on kaksi kertaa vuodessa kunnollinen karvanvaihto. Siitä siis oikeasti lähtee karvaa, muovikassi kaupalla. Toisinaan enemmän ja toisinaan vähemmän. Siihen, että karvoja on vaateissa, ruuassa, lattialla, sinun kahvissasi yms kannattaa varautua.

2. Se haluaa olla joka paikassa mukana

Eurasier on utelias ja se haluaa tietää kaiken mitä teet. Jos haluat koiran joka jättää sinut rauhaan ja ei välitä mitä teet, älä ota eurasieria. Eurasier on kuononsa kanssa joka paikassa uteliaana. Jos ruuvaat jotakin huolehdi siitä, että koirasi kuono ei ole ruuvissa kiinni, voi käydä huonosti. 

3. Eurasier on hankalasti motivoitavissa oleva koira 

Noh riippuu miten tätä asiaa tutkii. Jos on riittävän hyvä palkka ja hyvä suhde koiraan, niin se helpottaa asioita. Ensimmäiset kaksi tai kolme vuotta voivat olla hankalia. Joskus tosin joutuu neuvottelemaan vähän enemmän. 

4. Eurasier ei halua tutusta vieraisiin 

Sanoppa se mun syliin tunkevalle koiralle, osa on näitä ja osa niitä jotka pohtivat kannattaako tuota ihmistä mennä katsomaan.  Osa eurasiereista on varauksellisia, mutta ei tarkoita sitä etteikö niitä kiinnostaisi vieraat. Ne haluaa vaan tutustua uusiin ihmisiin omalla aikataululla, kaikki eivät ole heti syliin punkemassa. 

5. Oravajahtaaja 

Orava, oraaava, orava, or, oravaaaaaaaa- jos koiran vikinän ja haukkumisen voisi kääntää ihmiskielelle. Monasti kuulen tuon huudon. Ja jos orava on näkynyt jossakin puussa lenkillä, eurasier on sitä mieltä, että siellä se odottaa vielä viikonkin päästä. Joten sen puun juurelle pitää pysähtyä katsomaan ja varmistamaan onko se orava siellä vai ei. 

6. Pupun papanat 

Talvella ne papanavanat ovat mitä palkitsevampia vanoja mitä voi maailmassa olla. Sitä mennään nenä maassa sitä polkua pitkin, kunnes se pupu on muuttanut reittiä. 

7. Hulluna lumeen

Jos et itse pidä talvesta, lumesta ja ulkoilemisesta talvella, ehkä eurasier ei ole se sun juttu. Nämä pääasiassa nauttivat lumesta ja siinä pyörimisestä. 

8. Voimapesä 

Eurasier on yllättävän vahva tämän kokoiseksi koiraksi, varsinkin kun se haluaa jotakin. Sillä löytyy vetovoimaa yllättävän paljon, ei ole siis sellainen koiruus jonka antaisin lapselle kuljetettavaksi ilman aikuista. Välillä tuntuu siltä, että kädet ovat kovilla kun lenkillä tiellä juoksentelee se pupu, kissa tai orava. 

9.  Riistavietti 

Rotumääritelmän mukaan sitä ei näillä ole, mutta kyllä osalla koirista se löytyy ja varsin vahvanakin. Ikävä puoli tässä on se, että tällaista koiraa ei oikein pysty pitämään vapaana muuten kuin aidatuilla alueilla. Osa toki palaa heti samantien takaisin, mutta osalla tämä on niin vahvana, että sitä pupua tai muuta saalista jaksetaan etsiä pidempääkin. 

10 Älykkyys

Älykäs koira voi olla omistajalleen haaste. Tämä näkyy useasti koulutuksissa, jos ei ole riitävä palkka ei kannata tehdä. Toistot on myrkkyä, kun kerran osaan jo niin miksi pitäisi tehdä uudestaan- on eurasierin mielipide asiasta. 

11. Kukaan ei tiedä minkä rotuinen koira sulla on 

Saat kertoa useita kertoja ja saat toistaa saman asian monta kertaa. Keskustelu menee yleensä näin,

- minkä rotuisia nämä on ? 

- eurasier

- ai siis euraasianpaimenkoira ? 

- ei kun, eurasier

- ai tämä on se 

- joo ( hämmentyneenä mietit että meniköhän nyt oikein) 

- niin mikä se olikaan ? 

- hmm eurasier 

ja sitten saat kertoa rodun historiaa yms. Ja seuraavan kerran kun näette, niin sama keskustelu käydään uudestaa :D no ei kaikkien kanssa, mutta useiden kanssa asioita keskustellaan moneen kertaan. 

12. Koiran taito ymmärtää lapset, vanhukset ym erityisryhmät

Eurasier useasti ymmärtää miten pitää toimia lasten vanhusten tai muiden erityisryhmien kanssa. Osalla koirista tämä on hyvinkin vahvana, tätä ei voi toki voi suoraaan sanoa olevan kaikilla yksilöillä. 

13 Ilmeikkyys 

Korvat heiluu, häntä heiluu ja paljon muita eleitä. Eurasier on todella ilmeikäs koira, osa koirista myös hyvin vahvoja ilmaisemaan omia tunteitaa, mitä haluavat jne. Se voi olla hämmentävää joillekin koirien omistajille. 

14. Ensimmäiseksi koiraksi

Eurasier sopii kyllä ensmmäiseksi koiraksi, jos omistajan kärsivällisyys ja huumorintaju on riittävä. Joskus on jotkut sanoneet, että jos olisin tiennyt kuinka hankalia ovat niin en olisi ottanut. 

15. Peräpuksu ja hännänveto 

Eurasier leikkii toisten koirien mielestä hullusti, kun se muksauttaa takapuolellaan toisia koiria. Se on näille hyvin tyypillinen tapa leikkiä, mutta joskus se hämmentää muita koiria.  Eurasier myös saattaa vetää toista hännästä leikkiessään joka on myös ehkä toisia koiria hämmentävä asia. 

16. Kakkapaikan etsiminen 

Sitä kakkapaikkaa pitää joskus etsiä ihan urakalla.Joskus reissuissa kun on oltu ja mukana myös eri rotuisia koiria, muut kakkii vaikka kävelytielle kun hätä tulee, mutta ei eurasier. No jos se kakka tulee kävelytielle tai sisälle niin on kyllä tosi hätä. Yleensä se kakkapaikka pitää olla heinikossa, puskassa ja sitten ei saa kovasti olla häiriötekijöitä. Sitä kierretään, kierretään ja jos siinä vaiheessa tulee häiriötekijä niin hups, ei kakkaa ja matka jatkuu. 

17. Makoilu keskellä kulkureittejä

Yleensä huomaan koirani makoilevan kulkureiteillä, siitä muodostuu joskus ihan parkour rata kun koirien ylitse astut ja aina joku liikkuu, vaihtaa asentoaan jne. 

18 Draamailu

Kaksi karvaa jää jalkasi alle kun astut koiran ylitse joka makaa keskellä kulkureittiä. Kuulet huudon josta voisi päätellä astuneesi vähintään tassun päälle korkkareilla. Joskus myös kynsienleikkuu on tämän draamailun johdosta hankalaa, koiraan muka sattuu jo pelkästää silloin kun otat tassun käteesi. Tämän johdosta kaikki hoitotoimenpiteet on hyvä opettaa vähitellen. Monet muutkin asiat arjessa aiheuttavat draamailmeet. 

19. paikka mistä pitää rapsuttaa 

Yleisesti eurasier nauttii kun rapsutat häntäkiepin alta selästä. Sillä saat useinmiten kivan tanssin aikaiseksi. 

Eurasier on oma persoonansa, tässä on osa asioista jotka tulivat mieleen kun ajattelee mitkä asia yllättivät eurasierin omistajia. Osa asioista on varmasti sellaisia, jotka me omistajat olemme jo unohtaneet ja pidämme niitä asioita aiva normaaleina. Ehkä henkilö, jolla on ollut joku muun rotuinen koira aikaisemmin osaa kertoa vielä enemmän asioita, mitä omalaituisuuksia tai yllättäviä asioita eurasierin toiminnassa on. 

Jos pidit tästä kirjoituksesta tai koit sen hyödylliseksi voit jakaa sitä, tai laittaa minulle viestiä mitä tämä herätti sinussa. 

Kiitos kuvista, Vilma Mikkonen, Saija Liimatainen, Elf Altug, Tiia Lantela. Myös kiitos Eurasier Finland FB- ryhmässä keskusteluun osallistuneille. 

10 Keinoa viilentää koiraa kuumalla ilmalla

 Kuumat ilmat hellivät tai vaivaat meitä aina välillä kesäisin vähemmän tai enemmän. Miten siis helpotan koiran olo kuumalla ilmalla ? 

1. Ulkoilut suoritetaan aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Päivällä vaan lyhyet pissalenkit. 

2. Lenkkeilyt voi suunnata, koirarannalle, metsään, koirametsään tms varjoisaan paikkaan. 

3. Tarjoa jääpaloja veden joukossa tai maustettua vettä. Vettä voit maustaa vaikka lihaliemellä. Tärkeää on, että koira juo riittävästi. 

4. Jos autoilet koiran kanssa, varmista autossa olevan riitävän ilmastoinnin sekä koiraa EI saa jättää autoon. Mikäli autossasi on ilmastointi joka toimii vaikka auto on samutettuna on asia tietenkin eri. 

5. Viilennysalustat voi olla hyviä käyttää kotona, autossa, mikäli koirasi suostuu niillä olemaan. Sanon näin koska omani niillä eivät viihdy. 

6. Asunnon viilennys. Huolehdi siitä, että asunto ei kuumene kohtuuttomasti. Ilmastointilaitteet ovat tietenkin niitä tehokkaimpia, mutta jos et sellaiseen investoi kokeile muita tapoja. Ikkunoihin säleverhot joiden avulla voit ohjata lämpöä pois huoneistosa. Tai voit laittaa ikkunoihin, hopeapeittoa joka estää kuumuutta tulemasta huoneistoon ikkunan kautta. 

7. Jäisten herkkujen tarjoaminen, tee itse koirajäätelöä tai osta valmiina. 

8. Koiralle viilennysloimien käyttö. Osa näistä käyttää vettä viilennyksenä ja se ei kaikista koirista tunnut miellyttävältä. On erilaisi loimia, selvittele mikä voisi toimia juuri sinun koirallesi parhaiten. 

9. Uiminen on tietenkin hyvä tapa viilentyä, jos koirasi ui. Useammat koirat kuitenkin haluavat kastella itseään edes vähän, joten joka tapauksessa se tarjoaa viilennystä. 

10. Vältä asvaltilla kävelyä, koiran tassut voivat palaa kuumalla pinnalla. Asvaltti kuumenee todella kuumaksi auringossa. Voit testata asiaa kädelläsi tai seiso itse avojaloin asvaltilla ja kokeile kuinka kauan kestät. Jos se tuntuu sinusta hetkenkin hankalalta ei koirasta tunnu sen paremmalta. 

Mitä asioita pentua miettivän kannattaa tutkia ?

 Edellisessä blogissani pohdiskelin tuota vastuullista kasvattamista. Kaikki kasvattajat kuitenkin porskuttavat eteenpäin, jos pennunostajat eivät itse kysele tarkemmin asioita. Jos kysymykset ovat vaan, koska pentuja tulossa ja pääsenkö jonoon, niin ei niiden avulla voi saada tarpeenmukaista tietoa siitä tulevasta pennusta. 

Mitä tietoa sitten pitäisi saada ? 

1. Vanhempien terveystutkimukset. Tutki nyt ainakin Suomen Kennelliiton sivuilla olevat avoimena oleva tietokanta ja siellä näkyvät terveystutkimukset. Eurasierin pakolliset tutkimukset ovat lonkat ja silmät. Kaikki muut sen lisäksi tehdyt tutkimukset ovat ns ylimääräisiä, vapaaehtoisia. Verikokeet ovat sellaisia mitä et välttämättä löydä julkisesti mistään. Kun etsit pentua, kysy tehdyistä verikokeista. Voit pyytää tietoja kasvattajalta. Kasvattaja varmasti antaa sinulle tiedon koska verikokeet on otettu ja oliko niissä jotakin huomioitavaa, tämä nyt lienee minimi tieto mihin voi tyytyä. Toki mieti mikä on sinun vähimmäistieto määrä, mihin voit olla tyytyväinen hankkiessasi pentua itsellesi. 

2. Suvussa esiintyvät sairaudet. Se, että juuri ne vanhemmat joita käytetään ei vielä kerro koiran terveystilanteesta. Eli tutki myös sen pentusi isovanhemmat, tuo on mielestäni minimi vaatmus siitä, että voisi tietää jotenkin asiaa. Kasvattajalt voit kysyä onko hänellä tiedossa koiran sukulinjoissa olevia sairauksia. Jos kasvattaja sanoo, että molemmin puolin sukulinjat ovat terveitä, nousisi itselläni hälytyskellot. Rodussamme jos tutkitaan sukulinjoja riittävän pitkälle löytyy jokaisesta suvusta jollakin tasolla kilpirauhasen vajaatoimintaa, joten täysin tervettä sukulinjaa ei taida löytyä. 

3. Dandy-Walker onko tutkittu ? kasvattajan pitää olla tietoinen onko vanhemmat terveitä, vai kantaja, sairas. Koska muuten yhdistelmä voi tuottaa sairaita pentuja ja kukaan ei halua tätä sairautta sairastavaa pentua itselleen. Onneksi pääosiltaan kantamme on terveitä, muutamia kantajia löytyy. Kantajan ja terveen voi yhdistää ilman, että pennut ovat sairaita. Kaksi kantajaa jos yhdistetään niin silloin tulee sairaita pentuja. 

4. Onko suvussa risteytyskoiraa ? Jos on niin missä se sukutaulussa sijaitsee. Onko niitä useampia vai vaan yhdellä puolella. 

5. Sukusiitosprosentti, rodussamme pääosiltaan yhdistelmät eivät ole korkealla sukusiitosprosentilla, mutta niitä hyvä seurata. Ja jos se nousee niin voi kysyä miksi juuri tällainen yhdistelmä on päätetty tehdä. Sukusiitoprosentin näkee Kennelliiton järjestelmästä ja voit selata myös aikaisempia pentueita ja niiden sukusiitosprosentteja. Vertailtaessa voit nähdä mikä rodussa yleistä ja jos mahdollisen pentusi yhdistelmä on korkeampi, kysyisin siitä kasvattajalta. 

6. Silmälausunto, jos siinä on jotakin mainittavaa, kysy kasvattajalta mitä se tarkoittaa koiran elämän kannalta. 

7. Luustokuvauksien tulokset onko niissä jotakin mitä mietit? Jos suvussa on huonoja polvia ja kyynäriä voi se olla koiran elämän kannalta ratkaisevan huono asia. 

8. Mahdolliset aikaisemmat pennut nartulla, uroksella, minkälaisia ne ovat, mitä niiden terveystulokset ovat. Emän sisarukset, uroksen sisarukset ja näiden mahdolliset jälkeläiset, niiden terveystulokset. 

9. Mitä sairauksia on rodussa yleisesti ? Ja mitä sairauksia on ollut erityisesti samalinjaisissa pentueissa aikaisemmin. Allergioita, vatsalaukun kiertymää, muita mahdollisia sairauksia. Mitä kasvattaja kertoo sinulle. Eurasier-rodussa yleisin sairaus on kilpirauhasen vajaatoiminta, jos sitä on ihan lähisuvussa voi kysellä miksi ko yhdistelmä tehdään ? 

10. Yhdistelmässä käytettävien koirien ikä. Miksi juuri tämän ikäisiä koiria käytetään jalostukseen? 

Etsi itse tietoa ja ole utelias, kasvattajilta kannatta kysellä asioita näin voit selvittää mitä kaikkea kasvattaja tietää yhdistelmästä. Tämä on oikeastaan ainoa keino selvittää miten hyvin kasvattaja on perillä asioista. 

Kun olet tämän kaiken selvittänyt ja saanut kasvattajalta näihin vastauksen. Voit tehdä valistuneen valinnan kasvattajan ja yhdistelmän valinnasta. Kun valitse pentua siihen kannatta oikeasti käyttää aikaa, eikä vain valita sieltä mistä sen nyt ensimmäiseksi olisin saamassa. Koira on pontentiaalisesti sinun elämässäsi mukana se 10-12 vuotta, jos se on sairaasta yhdistelmästä voi elämä olla sairauksien täyttämää ja ell käyntien ja kulujen kuluttamaa. 

Vastuullinen kasvattaja, mistä sen tietää ?

 Olen monta kertaa miettinyt mistä ihmiset tietävät onko kasvattaja vastuullinen vai ei. Monet vastaisivat tähän, että kyllähän meillä kotimaassa kasvattajat ovat vastuullisia ja toimivat aina rodun parhaaksi. Hieman väittäisin vastaan tässä kohdin. 

Vastuullisuus kasvatustyössä

Itse miellän vastuullisuudeksi, jalostusvalinnat. Jalostuskäytössä olevat nartut ovat rotunsa hyviä tai erinomaisia edustajia niin luonteeltaa, ulkomuodoltaan kuin terveydeltään.  Tietenkin myös urokset tulee täyttää nämä ehdot, kasvattajana uroksia voi valita yleensä laajemmasta valikoimasta, kuin narttuja. Sanon näin, koska useasti kasvattajalla on se narttu siellä kotona tai sijoituksessa, uroksia on taas käytettävissä periaattessa kaikki maailman saman rodun urokset. Toki käytännössä tämä ei toteudu, koska ei löydy resursseja tai tahtoa saada enemmän jalostusuroksia käyttöön. 

Pitääkö niitä kaikkia omia narttuja käyttää jalostukseen ? 

Itse koen tärkeäksi, että narttu on terve kaikilta osin, niin luuston kuin verikoetuloksien suhteen. Rodussamme pakolliset tutkimukset ovat silmät ja lonkat, kaikki muut tutkimukset ovat suosituksia. Kilpirauhasen vajaatoiminnan tutkiminen on aika välttämätöntä rodussa, tätä tautia esiintyy hieman turhan paljon. On suositeltu, että kilpirauhasen vajaatoiminta sairasta koiraa ei käytetä jalostukseen. 

Osa kasvattajista käyttää kuitenkin narttua jolla on kilpirauhasen vajaatoimintaa viittavia verikoetuloksia. Onko se vastuullista kasvattajatoimintaa ? Mielestäni se ei ole sitä, vaikka koira ei olisi vielä sairas, ei sitä tulisi käyttää jalostukseen vaan odottaa ja tutkia tarvittaessa uudestaan. Joskushan verikokeet tulee otettua sellaiseen aikaa, jolloin hormoonitoiminta vaikuttaa siihen ja veriarvot voivat heitellä. Mutta jos veriarvot ovat ns huonot niin eikö olisi vastuullista odottaa muutama kuukausi ja tutkituttaa koira uudestaan, jos ajatuksena on käyttää koiraa jalostukseen. Ja mikäli tulokset ovat edelleen samankaltaisia jättää koira käyttämättä tai siirtää sitä vähintää vuodella eteenpäin, edellyttää toki silloin uusien verikokeiden teettämisen. 

Rodussa on pevisa-määräysten mukaisesti tutkittava silmät. Erilaisilla diagnooseilla olevia koiria on käytetty jalostukseen. Osa silmädiagnooseista on jalostuksellisesti mitättömiä ja eivät estä jalostuskäyttöä. Osa diagnooseista taas on vahvasti perinnöllisiä sairauksia ja osa estää jalostuskäytön. 

Jos oma jalostusnarttu on todettu jollakin tavalla sairaaksi tai sillä on joku virhe, jota ei suositella käytettäväksi jalostukseen, käyttäisitkö koiraa jalostukseen ? 

Mikäli koiralla olisi kilppari viitteitä odottaisin ja tutkituttaisin koiran uudestaan enkä käyttäisi jos tulokset eivät muuttuisi. Silmät voivat olla samankaltaiset eli niiden tutkimustulokset voivat muuttua kun ne tutkitaan uudestaan. Itse olen jättänyt sijoitusnarttuja käyttämättä jalostukseen niiden terveystulosten vuoksi. 

Mitä muuta on vastuullisuus ? 

Itse koen vastuullisuudeksi sen, että pennun ostajat ovat tietoisia kaikista niistä minun tiedossa olevista sairausriskeistä. Täten pennunostajilla on mahdollisuus valita ostaako pentua vai ei. Itse en koe vastuulliseksi toiminnaksi sitä, että kerrotaan vaan vanhempien olevan terveitä tai ei kerrota lähisuvussa tiedossa olevista sairauksista. Se, että isällä tai emällä on esim Tgaa verikoe positiivinen kertoo se korkeammasta riskistä pentujen sairatumisesta kilpirauhasen vajaatoimintaan. Tai jos vanhemmilla on jokin luusto tai silmiin liittyvä tutkimustulos joka jollakin tavoin vaikuttaa koiran elämään. Tämä tieto on osittain tietenkin koiranetissä nähtävissä, mutta kuinka moni pennun ostaja on tietoinen erilaisista diagnooseista ja niiden vaikutuksista koiran elämään. Kasvattajan pitäisi tietenkin olla avoin ja kertoa nämä asiat pentua pohtivalle. Myös pentua miettivän vastuu on kysellä asioita riittävästi. 

Vastuullisuutta on tietenkin ne jalostuvalinnat joita tehdään. Jalostusvalinnat voivat olla joskus hankalia, johtuen esim uroksien "saatavuudesta".  Vastuullisuutta on myös mitä narttuja käytetään jalostukseen. Ja sitten sitä, että kertoo avoimesti rodussa, koirien suvussa tiedossa olevista sairauksista tai muista terveystuloksista. Kuinka moni pennunostaja kyselee kaikkia näitä? Onkohan muutama pentukysellyt kysellyt asioita enemmän kuin sen pinnan. Ei niitä kaikkia toki kannata latoa heti ensimmäisessä yhteydenotossa, mutta viimeistään siinä vaiheessa kun narttu on kantavana kannattaisi esittää kysymyksiä terveydestä, luonteesta yms enemmän. Vaikka olisit kuinka pentua vailla, suosittelen oikeasti perehtymään asioihin enemmän ennen pennun varausta. 

(Osa kuvista on kuvituskuvia ja muut kuvissa esiityvät rotumme koirat eivät liity mitenkään blogissa oleviin asioihin)