Koiran elämää 2-4 viikkoisena

 Kirjoittelin aikaisemmin pentujen ensimmäisistä 2 viikosta, jatkan nyt kirjoittelua siitä mitä pennut luonani pääsääntöisesti kokevat ennen kuin ovat luovutusikäisiä. Tämä kirjoitus keskittyy 2-4 viikkoisiin pentuihin. 

Kaksi viikkoinen pentu 

Pennuilla on silmät ja korvat auenneet. Korvien aukeaminen saattaa joskus mennä 3 viikolle, mutta useinmiten olen huomannut korvien ja silmien aukeavan samoihin aikoihin. Tämä johtaa siihen, että pennut alkavat olemaan sosiaalisempia ja pientä leikkiä keskenään alkaa myös näkymään. 

Suolinkaiset

Pennut saavat suolinkaistartunnan emältä, vaikka emää on madotettu useampaan otteeseen odotusaikana. Suolinkaisten johdosta pennuilla voi tulla isoja ongelmia, mikäli pentuja ei madoteta riittävän tiheällä tahdilla. 

Ensimmäiset madotukset tehdään pentujen ollessa 2 viikkoisia. Itse käytän aina pentujen madotukseen tahnoja ja laitan ne jokaiselle pennulle suuhun. Tablettimuotoisena pikkupennulle annettu voi mennä henkitorveen ja muutenkin tablettimuotoiset olen kokenut hankaliksi. Viime vuosina tahnamuotoisen loislääkityksen saatavuus on vaihdellut todella paljon, toisinaan sitä ei saa lainkaan. Matolääkettä on hyvä vaihdella, jotta suolinkaiset saadaan mahdollisimman hyvin pois. 

Käsittely

Olen useimman pentueen kanssa suorittanut biosensor-ohjelmaa, josta olenkin kirjoittanut jo aikaisemmin blogitekstin. Tämän ohjelman lisäksi käsittelen pentuja joka päivä, huomioiden toki emän stressitason. Joskus ensimmäisinä päivinä emä ei mieluusti antaisi käsitellä pentuja. Pennut useasti myös ilmaisevat heti epämiellyttävyyttä kun niitä käsitellään, nehän vain haluaisivat olla emänsä vieressä, eivät jonkun ihmisen kourassa. Pentujen pitää kuitenkin saada paljon käsittelyä jo pikku pentuaikanaan. 

Pentujen kasvaessa niitä käsitellään, harjataan leikataan kynsiä, tutkitaan korvat ja joitakin pentuja pitää myös hieman pestä. 

Äänet

Soitan erilaisia ääniä tässä pentuaikana, jolloin ne äänet ovat tuttuja. Tietenkin kaikenlaiset kolinat, imuri, kodinkoneet, yms tulee tutuksi kotonani. Teen tarkoituksella kova äänisiä asioita pentuaikana. Toki näitä tehdään vasta siinä vaiheessa kun pennut ovat jo hieman tutustuneet ympäristöönsä ja alkavat havainnoida ympäristöään eri tavalla kuin vaan emän tissiä etsien. 

Ulkoilu

Pennut ulkoilevat heti kun se on mahdollista. Yleensä siinä kolme viikkoisina aloitetaan ulkoilemaan. Toki jos ulkona on hirmuiset pakkaset niin silloin ulkoiluja siirretään kunnes pennut ovat hieman isompia tai pakkasten lauhduttua. Kovat helteet on myös hankalia pikku pentujen kannalta. Kesällä useasti voi kuitenkin ulkoilla esim myöhään illalla tai aikaisin aamulla niin, että lämpöä ei vielä ole niin kovasti. 

Minulla on iso piha-alue, jossa pennut voivat viilettää ja tutkia pihaa, puita, pensaita yms voi repiä ja niitä yleensä myös tutkitaan juurikin suulla paljon. Pihassa on myös keinu, agility putki, tasapainoa lisääviä esineitä jne. Pennuille tarjotaan erilaisia stimuloivia ääniä, pintoja, ääniä niin sisällä kuin ulkona. 

Aikainen neurologinen stimulaatio

Jo ensimmäisestä pentueesta lähtien olen toteuttanut Yhdysvaltojen armeijan kehittämää koirien neurologista stimulaatio ohjelmaa. Yhden pentueen kanssa en ole tätä ohjelmaa noudattanut.

Ohjelmassa tehdään pikkupennuille erilaisia stimuloivia harjoitteita. Nämä harjotteet ovat helppoja suorittaa, mutta niiden kanssa silti pitää olla tarkkana. Liian pitkään tehtynä ne voivat tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Tätä ohjelmaa kutsutaa nimeltään Biosensor.

Biosensor

Biosensoriohjelmaan kuuluu viisi harjoitusta, jotka tuottavat neurologisia stimulaatioita, joista yksikään ei luonnollisesti esiinny pentun varhaisessa iässä. Näiden stimulaatioden avulla on havaittu etuja:

parantunut syke,

voimakkaat sydämen lyönnit,

vahvemmat lisämunuaiset,

parempi sietokyky stressiä ja suurempi vastustuskyky tauteja vastaan. 

Biosensor ohjelmassa tehdään nämä viisi harjoitetta jokaisen pennun kanssa kerran päivässä, pennun ollessa 3-16 vrk vanha. 16 vrk vanhana alkaa jo olemaan muut aistit käytössä, jonka johdosta pentuja stimuloidaan muuten.

Vaikutukset

Oppimistesteissä stimuloitujen pentujen havaittiin olevan aktiivisempia ja tutkivampia kuin stimuloimattomat pennut. Sekundaarit vaikutukset olivat, että pennut käsittelivät stressaavia tilanteita vähemmän valittaen, olivat paljon rauhallisempia ja tekivät vähemmän virheitä.

En tietenkään tiedä onko tällä mitä merkitystä oikeasti. Pitäisi olla samasta pentueesta osa jolle tehdään stimulointi ja osalle mille tehdään ja sitten tehdä tutkimuksia. No tietenkään tällaisella ns harrastaja-kasvattajalla ei ole tällaiseen mahdollista. Tässä olisi kyllä oiva tutkimuksen aihe, jollekin tutkijalle.

 

Tiedätkö mitä sinun pentusi on kohdannut ennen luovutusta? 

Tiedätkö mitä sinun koirasi kasvattaja tekee pikkupentujen kanssa ennen niiden luovutusta ? Kun pikkupennut tottuvat kasvattajan luona jo kaikenlaisiin härpäkkeisiin, helpottaa se tottakai pennun tulevaa elämää. Kun valitsee kasvattajaa kannattaa oikeasti myös kysellä minkälaisissa olosuhteissa pentu kasvaa ennen luovutusta. Se voi olla että pennut ovat liian pienessä tilassa tai niillä ei ole oikeasti ulkoilumahdollisuuksia. Tai jos pennut kasvavat erillisessä rakennuksessa eivät pennut saa riittävästi ääni ja muuta stimulantteja pikkupentuaikanaan.

Sinua voi kiinnostaa myös lukea muita blogikirjoituksiani siitä mitä tapahtuu ennen pentujen luovutusta. 

Kasvattajia on monenlaisia joten on tärkeää, että löydät sen oikean. 

Mitä ajatuksia tämä herätti sinussa? 

19 asiaa jotka yllättivät

Tämä asia tuli mieleeni kun lueskelin erään toisen kirjoittajan blogia siitä minkälaisen koiran hän haluaa. Mietin, että mitä piirteitä eurasierissa on mihin pitää valmistautua jos tällaisen koiran itselleen haluaa. 

1. Siitä lähtee karvaa. 

Ylläri pylläri, siitä lähtee karvaa ja paljon. Eurasierilla on tuplaturkki ja sillä on kaksi kertaa vuodessa kunnollinen karvanvaihto. Siitä siis oikeasti lähtee karvaa, muovikassi kaupalla. Toisinaan enemmän ja toisinaan vähemmän. Siihen, että karvoja on vaateissa, ruuassa, lattialla, sinun kahvissasi yms kannattaa varautua.

2. Se haluaa olla joka paikassa mukana

Eurasier on utelias ja se haluaa tietää kaiken mitä teet. Jos haluat koiran joka jättää sinut rauhaan ja ei välitä mitä teet, älä ota eurasieria. Eurasier on kuononsa kanssa joka paikassa uteliaana. Jos ruuvaat jotakin huolehdi siitä, että koirasi kuono ei ole ruuvissa kiinni, voi käydä huonosti. 

3. Eurasier on hankalasti motivoitavissa oleva koira 

Noh riippuu miten tätä asiaa tutkii. Jos on riittävän hyvä palkka ja hyvä suhde koiraan, niin se helpottaa asioita. Ensimmäiset kaksi tai kolme vuotta voivat olla hankalia. Joskus tosin joutuu neuvottelemaan vähän enemmän. 

4. Eurasier ei halua tutusta vieraisiin 

Sanoppa se mun syliin tunkevalle koiralle, osa on näitä ja osa niitä jotka pohtivat kannattaako tuota ihmistä mennä katsomaan.  Osa eurasiereista on varauksellisia, mutta ei tarkoita sitä etteikö niitä kiinnostaisi vieraat. Ne haluaa vaan tutustua uusiin ihmisiin omalla aikataululla, kaikki eivät ole heti syliin punkemassa. 

5. Oravajahtaaja 

Orava, oraaava, orava, or, oravaaaaaaaa- jos koiran vikinän ja haukkumisen voisi kääntää ihmiskielelle. Monasti kuulen tuon huudon. Ja jos orava on näkynyt jossakin puussa lenkillä, eurasier on sitä mieltä, että siellä se odottaa vielä viikonkin päästä. Joten sen puun juurelle pitää pysähtyä katsomaan ja varmistamaan onko se orava siellä vai ei. 

6. Pupun papanat 

Talvella ne papanavanat ovat mitä palkitsevampia vanoja mitä voi maailmassa olla. Sitä mennään nenä maassa sitä polkua pitkin, kunnes se pupu on muuttanut reittiä. 

7. Hulluna lumeen

Jos et itse pidä talvesta, lumesta ja ulkoilemisesta talvella, ehkä eurasier ei ole se sun juttu. Nämä pääasiassa nauttivat lumesta ja siinä pyörimisestä. 

8. Voimapesä 

Eurasier on yllättävän vahva tämän kokoiseksi koiraksi, varsinkin kun se haluaa jotakin. Sillä löytyy vetovoimaa yllättävän paljon, ei ole siis sellainen koiruus jonka antaisin lapselle kuljetettavaksi ilman aikuista. Välillä tuntuu siltä, että kädet ovat kovilla kun lenkillä tiellä juoksentelee se pupu, kissa tai orava. 

9.  Riistavietti 

Rotumääritelmän mukaan sitä ei näillä ole, mutta kyllä osalla koirista se löytyy ja varsin vahvanakin. Ikävä puoli tässä on se, että tällaista koiraa ei oikein pysty pitämään vapaana muuten kuin aidatuilla alueilla. Osa toki palaa heti samantien takaisin, mutta osalla tämä on niin vahvana, että sitä pupua tai muuta saalista jaksetaan etsiä pidempääkin. 

10 Älykkyys

Älykäs koira voi olla omistajalleen haaste. Tämä näkyy useasti koulutuksissa, jos ei ole riitävä palkka ei kannata tehdä. Toistot on myrkkyä, kun kerran osaan jo niin miksi pitäisi tehdä uudestaan- on eurasierin mielipide asiasta. 

11. Kukaan ei tiedä minkä rotuinen koira sulla on 

Saat kertoa useita kertoja ja saat toistaa saman asian monta kertaa. Keskustelu menee yleensä näin,

- minkä rotuisia nämä on ? 

- eurasier

- ai siis euraasianpaimenkoira ? 

- ei kun, eurasier

- ai tämä on se 

- joo ( hämmentyneenä mietit että meniköhän nyt oikein) 

- niin mikä se olikaan ? 

- hmm eurasier 

ja sitten saat kertoa rodun historiaa yms. Ja seuraavan kerran kun näette, niin sama keskustelu käydään uudestaa :D no ei kaikkien kanssa, mutta useiden kanssa asioita keskustellaan moneen kertaan. 

12. Koiran taito ymmärtää lapset, vanhukset ym erityisryhmät

Eurasier useasti ymmärtää miten pitää toimia lasten vanhusten tai muiden erityisryhmien kanssa. Osalla koirista tämä on hyvinkin vahvana, tätä ei voi toki voi suoraaan sanoa olevan kaikilla yksilöillä. 

13 Ilmeikkyys 

Korvat heiluu, häntä heiluu ja paljon muita eleitä. Eurasier on todella ilmeikäs koira, osa koirista myös hyvin vahvoja ilmaisemaan omia tunteitaa, mitä haluavat jne. Se voi olla hämmentävää joillekin koirien omistajille. 

14. Ensimmäiseksi koiraksi

Eurasier sopii kyllä ensmmäiseksi koiraksi, jos omistajan kärsivällisyys ja huumorintaju on riittävä. Joskus on jotkut sanoneet, että jos olisin tiennyt kuinka hankalia ovat niin en olisi ottanut. 

15. Peräpuksu ja hännänveto 

Eurasier leikkii toisten koirien mielestä hullusti, kun se muksauttaa takapuolellaan toisia koiria. Se on näille hyvin tyypillinen tapa leikkiä, mutta joskus se hämmentää muita koiria.  Eurasier myös saattaa vetää toista hännästä leikkiessään joka on myös ehkä toisia koiria hämmentävä asia. 

16. Kakkapaikan etsiminen 

Sitä kakkapaikkaa pitää joskus etsiä ihan urakalla.Joskus reissuissa kun on oltu ja mukana myös eri rotuisia koiria, muut kakkii vaikka kävelytielle kun hätä tulee, mutta ei eurasier. No jos se kakka tulee kävelytielle tai sisälle niin on kyllä tosi hätä. Yleensä se kakkapaikka pitää olla heinikossa, puskassa ja sitten ei saa kovasti olla häiriötekijöitä. Sitä kierretään, kierretään ja jos siinä vaiheessa tulee häiriötekijä niin hups, ei kakkaa ja matka jatkuu. 

17. Makoilu keskellä kulkureittejä

Yleensä huomaan koirani makoilevan kulkureiteillä, siitä muodostuu joskus ihan parkour rata kun koirien ylitse astut ja aina joku liikkuu, vaihtaa asentoaan jne. 

18 Draamailu

Kaksi karvaa jää jalkasi alle kun astut koiran ylitse joka makaa keskellä kulkureittiä. Kuulet huudon josta voisi päätellä astuneesi vähintään tassun päälle korkkareilla. Joskus myös kynsienleikkuu on tämän draamailun johdosta hankalaa, koiraan muka sattuu jo pelkästää silloin kun otat tassun käteesi. Tämän johdosta kaikki hoitotoimenpiteet on hyvä opettaa vähitellen. Monet muutkin asiat arjessa aiheuttavat draamailmeet. 

19. paikka mistä pitää rapsuttaa 

Yleisesti eurasier nauttii kun rapsutat häntäkiepin alta selästä. Sillä saat useinmiten kivan tanssin aikaiseksi. 

Eurasier on oma persoonansa, tässä on osa asioista jotka tulivat mieleen kun ajattelee mitkä asia yllättivät eurasierin omistajia. Osa asioista on varmasti sellaisia, jotka me omistajat olemme jo unohtaneet ja pidämme niitä asioita aiva normaaleina. Ehkä henkilö, jolla on ollut joku muun rotuinen koira aikaisemmin osaa kertoa vielä enemmän asioita, mitä omalaituisuuksia tai yllättäviä asioita eurasierin toiminnassa on. 

Jos pidit tästä kirjoituksesta tai koit sen hyödylliseksi voit jakaa sitä, tai laittaa minulle viestiä mitä tämä herätti sinussa. 

Kiitos kuvista, Vilma Mikkonen, Saija Liimatainen, Elf Altug, Tiia Lantela. Myös kiitos Eurasier Finland FB- ryhmässä keskusteluun osallistuneille. 

Koiran hinta

Viime aikoina on kaikki elinkustannukset nousseet ja samalla tietenkin on nousseet myös koirien ruuat yms kulut. Mitä siis koiranpito maksaa, mihin pitää varautua kun mietit pennun ottamista. 

Kyselin kustannuksia henkilöiltä jotka ovat ostaneet pennun viimeisen puolen vuoden sisällä. Pentujen kulut ensimmäisen 4 kk aikana ovat vaihdelleet 1000 e jopa 2 000 e asti. Nämä ovat siis kuluja jotka ovat tulleet pennun hankitahinnan päälle. 

Koiran ensimmäinen vuosi on se kallein vuosi, jos siis ihan ilman leikkauksia tms eletään. Itse en ole koskaan tullut laskeneeksi mitä yhden pennun elinkustannukset ovat.Kun kotona on jo useampi koira niin pelkästään pennun kulut eivät ole tuntuneet enään siinä miltään ja paljon on tietenkin jo valmiina olevia tarvikkeita. 

Jos ottaa lähtökohdaksi tuon 1000e ns aloituskustannukset niin ensimmäisen vuoden aikana pitäisi varautua vähintään 2 500 e kustannuksiin. Ilman, että tässä on mietitty mahdollisia äkillisiä eläinlääkärikäyntejä, joihin saattaa upota useampi satanen tai tonni jos huonosti käy. 

Kun mietit koiran hankitaa, kannattaa myös miettiä se onko mahdollista maksaa koiran tarvitsemat eläinlääkärikulut. Vaikka eurasier on perusterve rotu, voi tapahtua onnettomuuksia, koira voi syödä jotakin sopimatonta tai toinen koira voi hyökätä sen päälle. Satanen on pieni raha kun käydään eläinlääkärissä, joskus on tarve lähteä viikonloppuna yöllä päivystävälle eläinlääkärille ja se on kallista touhua se. 

Eläinlääkäri kulut voivat nousta tuhansiin, tai voi olla että ette tarvitse eläinlääkäriä muuten kuin rokotuksiin. Varautuminen on kuitenkin hyvä miettiä. Yleisesti sanon, että koiran ensimmäisen vuoden aikana on enemmän tapaturma-altis ja muutenkin touhuaa enemmän sellaisia asioita jonka johdosta voi tarvita enemmän eläinlääkärin palveluksia.

 Toinen aika on tietenkin kun koira ikääntyy, silloin koiralle voi tulla erilaisia vaivoja joiden vuoksi tarvitsee lääkitystä. Ensimmäisenä tulee mieleen nivelongelmat, vanhoilla koirilla voi esiityä kulumia eri nivelissä jonka johdosta kipuilee ja tarvitsee särkylääkkeitä näiden oireiden takia. Toki tässä kohdin on hyvä miettiä milloin koiran elämä on liian kivuliasta ja ei järkevää ylläpitää elämää. 

Kustannuksissa voit miettiä onko tarpeen ostaa hirmu kasaa leluja tai montaa hihnaa, valjaita tai pantoja. Toisinaan kuitenkin käy niin, että hihnat menee rikki ja pannat/ valjaat hajoavat käsiin ja niitä pitää hankkia uudet. Monet ensimmäisen vuoden hankinnoista on sellaisia jotka kestävät pidemmän aikaa.  Onko tarpeen hankkia takkeja koiralle jonka turkki kestää vettä, kuraa yms ? Ne ovat tietenkin niitä valintoja, mikä on itselle tärkeää. 

Kysely terveystutkimuksista sen tuloksia ja mietteitä

Tässä eräänä päivänä, jälleen pohdin jalostusta ja siihen liittyviä hankaluuksi. Etsiskelin luustotutkittua urosta, jota voisin miettiä nartulleni. Tutkiessani noita Kennelliiton terveystutkimuksia, oli paljon hyviä ja potentiaaliasia jalostuskoiria, mutta saattoi olla niin, että yhdelläkään ei pentueesta ollut tehty mitään luustokuvauksia. 

Tämän johdosta minua alkoi kiinnostamaan mitä ihmiset miettivät koiransa terveystutkimuksista ja niiden teettämisestä. Tein pienen kyselyn, joka oli esillä Facebookin Eurasier Finland-ryhmässä, jossa jäseniä yli 2000. Vastauksia tuli kaikenkaikkiaan 59 kpl. Kysely on siis kohdistettu eurasier-rotuisten koirien omistajille tai haltijoille. 

Tulokset eivät mielestäni kerro nyt totuutta koiranomistajien asenteesta, koska tähän kyselyyn osallistuneet ovat kovin myönteisiä tutkimuksien teettämisestä. Jos asenteet olisivat näin myönteisiä kaikkien koiranomistajien keskuudessa, koiria tutkittaisiin huomattavasti enemmän. Näen vastauksissa oikeastaan vain muutaman vastaajan, jotka eivät ole niin kovin tutkimusmyönteisiä. 

Kyselyyn vastanneiden koirat olivat narttuja 44,1 % ja uroksia 63,9 %. 

Kyselyyn on siis osallistunut pääosiltaan henkilöitä joilla ne koirat ovat jo pääosiltaan sen ikäisiä, että ne on useinmiten tutkittuja, ainakin luuston osalta. 

Jos vastasit edelliseen, että ei mitään näistä. Kerrotko hieman enemmän miksi olet päätynyt tähän ratkaisuun ? 

Vastauksia tähän 5 

"Ei ehkä aihetta kun ei tarkoitus jalostaa ja perusterve ollut." 

Muut vastaukset olivat koira sairas, joten ei jalostukäyttöä sen takia ei tarvitse tutkia. 

Kysymykseen, että koetko tärkeäksi tutkia koirasi terveyttä vaikka sitä ei käytettäisi jalostukseen vain yksi vastaaja vastasi, että ei koe tärkeäksi. 

Hankalimmaksi vastaajat ovat kokeneet terveystutkmiuksissa, niiden kustanukset sekä toisinaan hankalasti saatavilla olevat silmäeläinlääkärit. Suomessa on paljon alueita joilla tällaiset erikoistuneille eläinlääkäreille aikojen saanti voi olla todella vaikeaa. 

Mietteitäni 

Tähän kyselyyn osallistujat ovat olleet terveystutkimus myönteisiä. Kiinnostavaa olisi kuitenkin enemmän tietää niiden henkilöiden mielipiteitä jotka eivät ole tutkimassa koiraansa. Ymmärrän taloudellisen tilanteen, luustotutkimukseen lonkat+kyynärät menee riippuen tietenkin ell asemasta, sijainnista Suomessa, mutta noin 220 e on tämän kokoisen koiran tutkimuksen hinta. Se on kuitenkin kertaluonteinen maksu, joka voi olla koiran elämän kannalta äärimmäisen tärkeä tutkimus. 

Jos ajatellaan, että koirasi tutkitaan siinä vaikka 1,5 v ja todetaan sillä olevan vaikka D/D lonkat. Et tiedä niistä mitään, koska koira ei näytä kipua eikä muutenkaan oirehdi vielä. Kun tiedät tämän voit huolehtia siitä, että koira syö nivelvalmistetta jo heti ja sen elämä voi olla hyvää ja kivutonta. Kun koira ehkä myöhemmin elämänsä aikana oirehtii tiedät jo valmiiksi, että huonot lonkat ja voitte lääkärin kanssa tehdä hoitosuunnitelman asian hoitamiseksi. Saat avun nopeasti ja koiraa ei tarvitse tämän asian takia nukuttaa enää vanhemmalla iällä. 

Jos taas samaisen koiran kanssa ei tehdä tutkimuksia. Koira alkaa oirehtia lonkkiaan siinä 5 v ja on kivulias. Tällöin sitten tutkitaan vähän kaikkea koska koira on kipeä. Nukuttaminen kivuliaan koiran kanssa onkin eri asia kuin terveen oireettoman koiran kanssa. Tällöin koiralla todetaan jo edennyt nivelrikko, sekä muita vaivoja jotka olisi voinut estää aikaisemmalla tutkimuksella. Koira joutuu syömään kipulääkkeitä säännöllisesti ja nivelvalmistetta jotta se pärjäilee jotenkin elämässään. 

Kasvattajana koen äärimmäisen tärkeäksi sen, että kasvatteja tutkitaan ja näin saan itse tärkeää tietoa omasta kasvatustyöstäni ja tietenkin omistaja omasta koirastaan.  Jos vaan jalostukseen valitut koirat tutkitaan saa kasvattaja varsin kapeasta otannasta tietoa. Tieto on kuitenkin tärkeää saada laajemmalta otannalta. Voihan olla niin, että se jalostukseen valittu yksilö on esim ainoa koira jolla pentueessa on A/A lonkat ja muilla C/C jolloin kasvattajan pitää tehdä erilaisia valintoja kuin silloin kun kaikilla on A/A lonkat. 

Olen monasti miettinyt, miten kasvatteja saisi paremmin tutkimuksiin. Olen järjestänyt pieni muotoisia joukkotarkkeja, joskus niihin osallistutaan hyvällä otannalla. Sitten taas on pentueita joissa ihmiset ovat luvanneet tutkia pentunsa sitä hankkiessaan, mutta ajankohdan tullessa niin ei tarvitse kun on terve.  Rodussamma on tutkittu vuonna 2010-2021 syntyneistä tutkittu 54 %.  Vielä huomattavasti enemmän olisi tärkeää tutkia koiria. 

Rodussamme tutkitaan jalostusyksilöt tarkemmin kuin vain luuston osalta. Jos edes kaikki kokeet tehtäisiin koiralle edes kerran sen elämän aikana, näin omistaja saisi tietoa koiransa terveydestä. Kilpirauhasen vajaatoiminta havaitaan kyllä oireiden kautta, mutta useasti koira on jo silloin tosi sairas. Asiaa voi helpottaa tutkimalla koira esim 2 -3 vuotiaana kerran ja tarpeen mukaan myöhemmin. Silmät voisi olla hyvä tutkia kerran elämän aikana, tärkeää tietoa itselle ja kasvattajalle. Silmätutkimus on helppo tutkimus, ei tarvitse nukutusta eikä muita ennakovalmisteluita. Silmätutkimusten saatavuus vaihtelee toki paljon alueittain. 

Jään vaan edelleen miettimään mitkä asiat saisivat omistajan tutkituttamaan koiransa, vaikka koiraa ei jalostukseen käytettäisikään. Miten motivoida kasvatteja tutkimuksien teettämiseen isommalla prosentilla ? Jos sinulla on hyviä kokemuksia jostakin tavasta niin kerrothan niitä myös muillekin.