Sukupuolen valinta

Tuloksia 

Tein pienimuotoisen ja nopeasti kyhätyn kyselyn jonka tarkoituksena oli kerätä tietoa mitkä asiat johtavat siihen, että määrätyt koirat päätyvät määrätyille omistajille. Minua kiinnostaa miten ihmiset valitsevat kasvattajan ja miten valitaan kasvattajalta se oma koira. Tässä blogikirjoituksessa puran auki sukupuolen valintaa ja hieman sitä miten pentu sitten tuli valittua. 

Minulla on uros / narttu 

Kuten ehkä huomaatte on muutama prosentti, jotka eivät ole saaneet sitä sukupuolta omaavaa koiraa, jonka ensisijaisesti halusivat. 

Mietin paljon kasvattajana, että kun syntyy pentue jossa on 5 narttua ja jonossa olevat ihmiset ovat ensisijaisesti halunneet uroksen. Muuttaako ihmiset mielipiteensä ? Vai mitä tapahtuu ? 

4,2 % kertoo hakeneensa pennun toiselta kasvattajalta. Jäin miettimään tätä taulukkoa paljon, kokemuksena on, että ihmiset kyllä vaihtavat mielipidettään koiran sukupuolesta kun pennut syntyvät. Olisiko silloin hyvä ilmaista asia jo silloin kun miettii pentua ? Sukupuoli on se joka erottaa pennut toisistaan. Jos haluat uroksen ja aina vaan syntyy pentueita joissa kaikki ovat narttuja miten pitkään olisivat valmis odottamaan? vai vaihtaisitko kasvattajaa ? 

Myös nykyisellään pääasiallisesti tuntuu nuo pentukyselyt olevan niin, että etsitään ensisijaisesti urosta. 

Miten sitten se konkreettinen valinta meni ? 

67,5 % kaikista vastanneista on kasvattaja ollut aktiivisessa roolissa. Itse useasti valitsen pennun perheelle. Tämän teen siksi, että useasti olen huomannut ihmisiä kiinnostavan jotkut yksilöt, mutta sitten koira ei välttämättä ole sitten kuitenkaan luonteeltaan se mikä heidän perheellee parhaiten sopisi. Aina toki keskustelen perheen kanssa mitä he toivovat pennulta ja sen mukaan myös sitten valintoja tehdään. Yritän myös sanoittaa aina miksi juuri tämä pentu on se mitä teille ajattelen. 

Uroksen valinta

 Viimeksi kirjoittelin nartun valintaan liittyviä asioita. Nyt ajattelin kirjoittaa uroksen valintaan liittyvistä asioista. Tai ehkä oikeammin yhdistelmän valintaan liittyvistä asioista. 

Terveys

Useasti lähden tutkimaan ensiksi tutkittuja uroksia jalostustietojärjestelmästä. Tuolla ei tietenkään näy kaikki tulokset, mutta lonkat, kyynärät, polvet ja silmätulokset näkyvät sieltä. Kun on tiedossa mitä narttua käytän niin se tietty myös. jonkin verran rajaa sitä minkälaisia terveystuloksia pitää uroksella vähintään olla. Mikäli nartullani on vaikkapa B-lonkat niin mieluusti katselen A-lonkkaista urosta. Tietenkään se, että uroksella on A tulos ei yksinään riitä vaan pitää tutkia sukua pidemmälle myös sisarusten tulokset ovat tärkeitä tutkia. 

Kun on löytynyt uros joka on riittävän eri sukuinen sekä omaa riittävät julkiset terveystulokset. Aloitan tutkimaan koiran muita terveystuloksia. Onko verikokeita otettu ja ovatko ne vielä voimassa olevia. Verikokeet kun eivät ole pitkään ns voimassa, suositus on että niitä otettaisiin vuosittain. Itse koen täysin terveen koiran kohdalla joiden verikokeiden jatkuvasti ottamisen hieman liioitteluksi. Verikokeiden kustannukset vuosittain otettuna nousevat aika korkeaksi varsinkin jos koiria on useampi kuin yksi. Mutta ennen jalostukseen käyttämistä on kuitenkin koiran terveystilanne tärkeää tutkia.  

Lonkat, kyynärät, polvet, silmät, kilpirauhasen vajaatoiminnan verikokeet sekä haiman vajaatoiminnan verikokeet, nämä ovat niitä tutkimuksia joita eurasierilta otetaan ennen jalostukseen käyttöä. PEVISA vaatii ainoastaan silmät ja lonkat tutkittavaksi, muut ovat kerhon suosittelemia tutkimuksia.

Vaikka molemmat vanhemmat ovat terveitä ja sukurasituksia ei vaikuttaisi olevan runsaasti kummankaan suvussa, ei se siltikään takaa sitä, että pennut olisivat satavarmasti terveitä. Terveys on aina tavoite, mutta sitä ei voi taata vaikka sen eteen tehdään töitä.

Luonne

Luonne on tietenkin yksi tärkeistä valintakriteereistä. Ensiksi mietin aina tietenkin minkä luonteinen on oma narttuni. Jos narttu on kovin varauksellinen niin pyrin käyttämään urosta joka on avoin ja itsevarma. Ajatuksena on kuitenkin aina se, että luonteet täydentäisivät toinen toisiaan. Toki jos on kovin erilaiset luonteet molemmilla vanhemmilla se ei tietenkään takaa sitä, että kaikilla pennuilla olisi niiden kombinaationluonne. Mikäli kuitenkin yhdistää kaksi hyvin varauksellista koiraa on todennäköisyys, että saa varauksellisia koiria. Varauksellisuus eurasierissa on mielestäni ok, mutta arkuus ei taas ole hyvä luonteenpiirre. Aina ei tunnuta ymmärtävän näiden kahden eroa. Arka koira pelkää ja ahdistuu uusissa tilanteissa, mutta varauksellinen koira miettii tilannetta hetken ja sitten toimii oman aikataulunsa mukaisesti.

Ulkomuoto

Seuraavaksi mietin, koirien ulkomuotoa. Tärkeää on miettiä koirien kokoa.. Minkä kokoinen on narttu ja mikä on rodun ihannekoko. Kun narttu on keskivaiheilla rodun nartun ihannetta niin ei tarvitse ihan hirmuisesti miettiä minkä kokoista urosta voi käyttää. Pienikokoisen nartun kanssa on hyvä käyttää hieman vankempaa sekä isompaa urosta. Tällöin pentujen koko ei pienene mutta ei myöskään muodostu liian isoksi. Tämän hetkinen tendensi tuntuu olevan usealla kasvattajalla isomman ja karvaisemman koiran kasvattaminen. Nämä voivat olla näyttävämpi näyttelyissä ja näinollen ovat voittoisampia kuin rodun alkuperä maassa Saksassa tai keski-Euroopassa kasvatettavien rotumääritelmän mukaisesti optimaalisen kokoiset eurasierit. Kuitenkin tämä linja johtaa vääjäämättä siihen, että urokset kasvavat liian suuriksi eivätkä täytä täten rotumääritelmän maksimi säkäkorkeutta.

Karva on tietenkin yksi tärkeimmistä koiran ulkomuotoon vaikuttavista tekijöistä. Kahta hyvin vahvan turkkia omaavaa koiraa en mielelläni yhdistä, koska todennäköisesti tuloksena on ns karvahirviö. Runsas turkkisuutta pitää toki tutkailla pidemmältä sukutaulussa ja molemmin puolin. Takana olevat koirat vaikuttavat perintöön, joten pitää miettiä pidempään mitä suvuissa vaikuttaisi olevan. Ainahan sitä tietoa ei ole saatavilla riittävästi, tämä koskee useasti ulkomaisia uroksia, vanhemmista on tietoa mutta välttämättä ei sen pidemmälle sukua.

Ulkomuodossa on tietenkin tärkeää myös miettiä kummankin koirien kulmauksia. Kulmaukset vaikuttavat ulkomuotoon mutta tietenkin myös koiran terveyteen. Rakenne on tärkeä valintakriteeri, koska liian suorat polvikulmaukset vaikeuttavat koiran elämää huomattavasti sekä altistavat koiraa erilaisille luuston sairauksille.

Ulkomuodossa on tietenkin paljon muitakin asioita mietittävänä kuin turkki ja kulmaukset. Koira kokonaisuudessaan on tärkeää huomioida kun miettii ulkomuotoa. Rodunomaisuus on tärkeää, mutta aina ei tietenkään voi tietää mitä se yhdistelmä tarkkaan tuottaa. Ulkomuoto on kuitenkin niitä asioita jotka on helpoimpia korjata koiranjalostuksessa. Muutamassa sukupolvessa saa jonkin itseään häiritsevän piirteen häivytettyä pois jalostuskoiristaan. Itseään häiritsevillä piirteillä tarkoitan, esim jotakin pientä piirrettä vaikka isoja korvia, tällaisella ei ole koiran elämän kannalta merkitystä.

Ikä

Mietittävä minkä ikäisenä koiria käytetään. Tästä kirjoitinkin jo nartun osalta. Hyvä on myös pohtia tätä uroksen osalta. Aina olisi hyvä käyttää uroksia, jotka ovat hieman vanhempia kuin 1,5 vuotisia. Riski erilaisista sairauksista kasvaa isommaksi kun käytetään nuoria koiria. Tämä siksi, että kaikki sairaudet eivät puhkea ennen kuin koira on vanhempi. Kilpirauhasen vajaatoiminta puhkeaa harvoin nuorella koiralla ja ei myöskään näy tietenkään vielä verikokeissa. Toisinaan on vaikeaa löytää urosta ja silloin tulee käytettyä nuorta urosta. Pääasiallinen pyrkimys on kuitenkin käyttää urosta joka ei olisi ns liian nuori. Kun uros on esim yli 5 vuotias se olisi mitä todennäköisimmin jo saanut oireita erilaisista sairauksista jos olisi sairastumassa, tai ainakin ne voisivat jo näkyä verikokeissa.

Kun kaikki nämä eri liikkuvat osat osuvat kohdalleen pitäisi saada yhteys uroksen omistajaan ja sopia astutukseen liittyviä asioita. Joskus käy niin, että löydät täydellisen urosehdokkaan, mutta omistaja ei ole halukas antamaan urosta käyttöösi. Kun löytyy yhteistyöhaluinen urosehdokkaan omistaja voidaan jäädä odottamaan rauhassa nartun juoksuja ja toivoa, että ns tärppipäivinä on hyvin mahdollista matkustaa.

Jalostuskoiran valintaa, miksi se on niin hankalaa joskus.

Miten itse teen valintoja yhdistelmistä ? Ensiksi tietenkin lähden pohtimaan mitä narttuani käytän jalostukseen. Miksi valitse juuri tämän nartun jalostukseen? Minun kasvatus on vielä hyvin pienimuotoista ja narttuja ei ole kovasti käytettävissä. Omia kasvatteja on kaiken kaikkiaan kuitenkin vain 27 pentua. Ja tietenkään kaikki eivät ole niitä yksilöitä joita voisin itse käyttää jalostukseen. Eli tämä rajaa jo aika paljon omia mahdollisuuksia narttujen valinnasta.

Huonoa tuuria? 

Jätän yleensä pentueesta yhden nartun sijoitukseen tai kotiin. Koska kotiin voi jättää vain rajallisen määrän koiria niin olen sitten pyrkinyt jättämään sijoitukseen nartun pentueesta. Kaksi aikaisempaa sijoitusnarttuani eivät ikävä kyllä olleet jalostukseen soveltuvia koiria. Voiko siis olla huonompaa tuuria sijoituskoirien suhteen ? 

Yhden lonkkatulokset olivat sen verran huonot, että tätä yksilöä ei voinut käyttää jalostukseen. Toisesta pentueesta jätetty narttu ei omannut riittävää libidoa, jotta lisääntyminen olisi ollut mahdollista. Tällä hetkellä lisääntymisikäisiä narttuja kotonani on kaksi.

Narttu tietenkin pitää terveystutkia, jotta voidaan miettiä nartun jalostukseen käyttöä. Kun narttu on todettu terveeksi, voidaan huolettomammin lähteä miettimään sitä yhdistelmää, joka on jo tietenkin kasvattajan mielessä ollut pidemmän aikaa.

Pohdiskelua

Itse pohdiskelen jo nartun ollessa pieni, että mitäköhän urosta mä tälle voisin käyttää ja se suunnitelma saattaa jo silloin olla niin valmis ja jää pysyväksi. Toki paljon ehtii tapahtua siinä ennen kuin narttu on jalostusikäinen. Se minkä ikäisenä narttua aloitetaan jalostukseen käyttämään on myös mietittävä. Mikäli narttua miettii käyttävänsä useamman kerran kuin yhden kerran niin on syytä miettiä minkä ikäisenä ensimmäisen kerran käyttää narttua. Narttua toki voi käyttää vielä vaikka 7 vuotiaana jos narttu on synnyttänyt aikaisemmin. Vanhemman nartun käyttäminen jalostukseen on mielestäni narttua kohtaan väärin. Vanha narttu ei vaan enää jaksa hoitaa pentuja ja eikä myöskään palaudu synnytyksestä sekä pentujen hoidosta niin nopeasti ja hyvin kuin nuorempi narttu. Tämä vaikka Kennelliiton ohjeiden mukaisesti narttua voi käyttää jalostukseen sen ollessa vaikka 8 vuotias, mikäli se todetaan hyvä kuntoiseksi. Itse en tässä hetkessä koe järkeväksi käyttää vanhaa narttua jalostukseen.

Kun nyt sitten on tehnyt sellaiset suunnitelmat, että käytän nyt tätä narttua Ö ja toiveissa on käyttää sitä vaikkapa kaksi kertaa. Sitten mietin ja pohdin minkälainen narttuni on 2 vuotiaana, onko se vielä niin pentumainen että jos sillä pentuja tulee niin se vaan riehuu niiden kanssa eikä ymmärrä niiden hoitamisesta mitään ? No toki useasti koirilla on vanhat emänvaistot ja ne hoitavat pentujaan hyvin vaikka olisivat nuoriakin. Kuitenkin ajattelen, että koiralla on hyvä olla ns lapsuus/ nuoruus ja vanhuus jolloin sitä ei käytetä jalostukseen. Mielestäni alla 2 vuotiasta narttua ei tulisi vielä käyttää jalostukseen.

Jos mietin, että haluan tätä narttua käyttää kaksi kertaa jalostukseen pitää tietenkin miettiä mikä on mahdollinen astutustiheys myös. Itse en suosi joka juoksusta astuttamista vaikka se kerran on nartun jalostuksellisessa käytössä sallittua. Mielestäni se rasittaa narttua liikaa. Jos mietin palautumista pennuista, jo se että nartun turkki palautuu normaaliksi kestää eurasierilla noin 8 kk pentujen syntymästä. Silloin narttu on palautunut edellisesti pennuista ja jos juoksuväli on vaikka se 6 kk niin nartulla saattaa olla uudet juoksut heti kohta kun on palautunut edellisestä ja jos heti uudestaan astutetaan on se nartulle aikamoinen stressi. Koska tämä kuitenkin on sallittua tapahtuu sitä jonkin verran myös eurasier-kasvattajien keskuudessa, ja jokainen tietenkin tekee omat ratkaisunsa asioissaan.

Eli suurimmat pohdinnat nartun osalta ovat koska, kuinka monta kertaa, milloin aloittaa, miten paljon väliä pentujen välissä, nartun terveystulokset, libido, juoksuväli, kasvattajan muu elämäntilanne ja muutama muu muuttuja vaikuttaa nartun valintaan ja ajankohdan valintaan. Ja vaikka olisit kasvattajana tehnyt ns valinnan, että nyt se narttu astutetaan, niin narttu voi olla eri mieltä asiasta. Seuraavaksi kirjoittelen hieman uroksen valintaprosessistani.