Vatsalaukun kiertymä

 Tiedän rodussa monien koirien kuolleen vatsalaukun kiertymään. Olen aina huolehtinut, että ennen ja jälkeen ruokailun ollaan rauhassa, ei riehumista eikä lenkkejä jne. 

En kuitenkaan ajatellut, että kirjoittaisin tästä asiasta omakohtaista kokemusta. Kerron kuitenkin nyt mitä meillä tapahtui. 

28.12. normaali päivä, olin kotona koko päivän koirien kanssa sitä sun tätä touhuten. Koirat söivät klo 15-16 välissä ruokansa, jonka jälkeen lepäiltiin tunnin verran. Klo 19 aikaan Bella alkoi oireilemaan, kipua. Koira seisoo paikallaan ja läähättää, hakeutuu lähelle ja on levoton. Tulee viereen ja omasta mielestäni hakee apua. Joskus aikaisemminkin Bella on tällä tavalla oireillut ja oireet ovat menneet ohitse kun olen antanut kipulääkkeen jota kotona käytettävissä.  Sitten ajattelin, että ehkä tarvitsee vaan hieman kävelyä ja tämä pieru tms ongelma lähtee pois. Käytiin pienellä lönks lönks kävelyllä, hidas tahtisella kävelyllä. Jolla Bella tekikin tarpeensa ja kotiin palattua koira rauhoittui. 

Klo 2030 aikoihin koira pyysi ulos, aidatulle pihalle, jonne sen päästin. Koira oli siellä sen 10 min kunnes menin katsomaan mikä tilanne, koira tulee pihan perältä uikuttaen. Jolloin totesin, että tilanne on vakava ja päätin lähteä samantien eläinlääkäriin. Soitin Saaren klinikalle ja siellä sanottiin, että hän ottaa kyllä koiran vastaan. No huutava koira autoon ja menoksi. Pääsin Saaren klinikalle ja ell katsoi koiraa, ei edes koskenut koiraa totesi, että todennäköisesti vastalaukun kiertymä, mutta en voi täällä tehdä asialle mitään. Voin sanoa, että tässä kohtaan oli murha aika lähellä. Ai pyysit tänne vaikka tiedät että et voi auttaa asiaa mitenkään. No siinä vaiheessa koira oli nostettava autoon ja lähdettävä ajamaan kohti seuraavaa mahdollista auki olevaa paikkaa jossa voidaan koira leikata. Soitettu Tammistoon josko siellä pystyttäisiin ottamaan koira vastaan ja tekemään sille jotakin. Siellä vastattu, että kyllä he voivat leikata koiran heti kun olet täällä. Ajettu nilkka suorana kohti Tammistoa. Koira huutaa tuskasta koko matkan Keravalle asti, kun koira hiljeni luulin sen kuolleeen. 

Onneksi näin vilauksen sen liikkeestä ja jatkoi matkaa kohti sairaalaa. Sinne päästyäni, koira ei enään omin jaloin suostu liikkumaan. Koira on paisunut oikeasti vatsastaan todella isoksi. Hoitaja tulee kantamaan koiran sisälle. Menee heti hoitoon. Viedään röntgeniin ja todetaan torsio, eli vatsalaukun kiertymä. Eläilääkäri kysyy hoidetaanko vai lopetetaanko koira. Koira pitää leikata nopeasti jotta sen paranemis mahdollisuudet ovat vielä suhteellisen hyvät. Hinta-arvio oli sen verran korkea, että piti soitella ystävälle saisinko lainaan rahaa, koska sellaista summaa ei löydy tililtä.  Kerrottu, että koira leikataan. Riskinä tietenkin leikkauksessa on että sydän ei kestä tai tulee muita isoja komplikaatioita ja koira ei selviä. Lisäksi tietenkin torsiossa on se  riski, että kiertymä on voinut tapahtua niin, että sisäelimet ovat kietoutuneet vatsalaukun kanssa tällöin kuolion riski on isompi. 

Bella jäi sairaalaan leikkaukseen ja tehohoitoon. Sain soiton klo 01 yöllä, että leikkaus on sujunut hyvin ja torsio on saatu hoidettua. Ei ollut vielä isompaa kuoliota syntynyt. Vatsalaukussa pieni alue jossa kuoliota, mutta sitä ei poistettu ajatuksella, että paranee. Koira ei vielä tuossa kohdassa ollut hereillä. Joten vielä sai pohtia herääkö koira vielä vai kuoleeko se kuitenkin tuohon leikkauksen jälkeiseen komplikaatioon. 

Aamupäivällä sain soiton, että Bella on kyllä heräillyt ihan hyvin, mutta ei ole suostunut syömään mitään. Sanoinkin, no sen kyllä uskon, Bella luulee, että yritätte kuitenkin vaan myrkyttää sitä :D 

Haettaessa Bella ei ollut oma itsensä, tuli kyllä iloisena vastaan, mutta häntä oli alhaalla ja koira hieman tärisi oli mielestäni kivulias. Tästä sanoinkin ell kertoi, että voi olla opiaateista johtuvaa hönttiä oloa.  Koira autoon ja apteekin kautta kohti kotia. Muut koirat tietenkin ihan into pinkeenä, että kaveri palasi. Bella ei niinkään innoissaan. Bellan kanssa menimme erilliseen tilaan jotta Bellalla oli mahdollisuus rauhoittua. Tässä kohdassa jo piti olla heti yhteydessä takaisin ell, koska koira oli selkeästi kivulias ja ohjeiden mukaan lääkkeitä saisi antaa vasta 5 tunnin päästä. Onneksi saimme ohjeistuksen, jolla voimme lisätä kipulääkettä ja tämä auttoikin. Ruokaa pitää antaa useasti ja vähän kerrallaan, jotta vatsa ei uudestaan kaasuunnu.  

 Nyt ohjeiden mukaan pitää 2 viikkoa ulkoilla hihnassa ja ei saa hyppiä mihinkään, joten tuo tulee olemaan hieman hankalaa. 

Tätä kirjoittaessani on uuden vuoden aatto, toivottavasti saamme Bellan kanssa vielä viettää monta hyvää yhteistä vuotta. 

Pentuja ?

 Convid -19 on tehnyt sen, että yleisesti pentuja kysellään huomattavasti enemmän. Myös euraseri rotuna on mitä ilmeisimmin noussut enemmän ihmisten tietoisuuteen. 

Tänä vuonna 2020 on tullut uskomaton määrä pentukyselijöitä. Koska kyselijöitä on ollut huomattava määrä enemmän niin osa on ei myös ole aikaisemmin ollut mukana koiran pennun ostamisen prosessissa. Tämän johdosta tein omille kotisivuilleni hieman ohjetta, miten omalla kohdallani prosessi etenee. Huomaan kuitenkin, että aika iso osa kyselijöistä eivät ole siellä käyneet tai ei kiinnosta lukea ohjeita tms. 

Omalla kohdallani huomaan sen, että kun ihmiset laittavat sähköpostia esimerkiksi tähän tyyliin; Hei, olisin kiinnostunut varaamaan pennun sinulta. Otathan yhteyttä kun pennut ovat syntyneet. Pentti ja Maija Möttönen. ( nimi keksitty, jos joku saman niminen on olemassa ei liity millään tavalla tähän ko tapaukseen). 

Valitettavasti kasvattajana ei itselläni löydy aikaa ja eikä energiaa ylläpitää ihmisten yhteystietoja ja olla heihin yhteydessä kun pennut syntyvät. Ajattelen prosessin toimivan toisin päin. Itse päivitän kotisivujani aktiivisesti ja siellä on tietoa missä vaiheessa ollaan menossa. Nyt esimerkiksi narttuni terveystulokset on päivitetty sivuilla, seuraavaksi testataan verikokeet. Ja tämän jälkeen narttu on testattu soveltuuko jalostukseen terveytensä osalta. Ilmoitan kotisivuillani myös jos pentuja on odotettavissa jne. Tämän johdosta odotan kyllä pentujen kyselijöiden olevan itse aktiivisia ja seuraavan tilannetta mm nettisivuilta. 

Ilmeisesti kuitenkin osa ajattelee, että tämä yhteydenotto kuuluu kasvattajalle? Varmasti jotkut kasvattajat pitävät ns listoja joihin keräävät pentua odottavien henkilöiden tietoja ja ilmoittelevat sen mukaan ihmisille. 

Itse koen paremmaksi järjestelmäksi tavata yhteydenoton jälkeen valikoituja ihmisiä, näistä valikoituu ne ihmiset joille mahdollisesti myyn pennun. Näille henkilöille laitan toki viestiä kun joku asia varmistuu tai sulkee pois esim nartun käytön jalostuksesta. 

Euraserin pentua saattaa joutua odottamaan pitkääkin. Toki pentuja syntyy vuodessa noin 60, Jos ei ole väliä yhdistelmästä tai ei halua esim määrätyltä kasvattajalta, niin pennun voi saada suhteellisen nopeastikkin, hyvällä tuurilla. Toisinaan pentua saattaa joutua odottamaan jopa muutaman vuoden. 

Sanoisin näin, että on hyvä tavata mahdollista narttua ennen astutusta ja nähdä mahdollisuuksien mukaan eri ympäristössä niin näet koiran luonnetta paremmin. Se, että näet nartun kun sillä on lauma pentuja hoidettava on tietenkin myös hyvä, mutta tuolloin, etä näe narttua ns normaaliolotilassaan. 

Eurasier on pentuna ihana nalle ja en tiedä voiko kukaan vastustaa tuollaista pikkuista palleroa. Kuitenkin on hyvä muistaa, että pallerosta kasvaa keskikokoinen koira, jonka luonteeseen vaikuttaa paljon nartun luonne. Joten tutustukaa narttuu mahdollisuuksien mukaan ennen pentujen syntymää. 

IFez:in tietokannnan käyttö eurasierin kasvattamisen tukena

Ifeziin kuuluu Suomen Eurasier-kerhon nettisivujen mukaan Itävalta, Belgia, Italia, Hollanti, Sveitsi, Saksa, Tanska, Englanti, Sveitsi, Suomi ja USA. IFEZ:in tarkoituksena on kerätä ja vaalia kansainvälisesti eurasiereitten terveystietoja jäsenyhdistyksiensä jalostustoimikuntien ja kasvattajien käyttöön. IFEZ tietokantaa viitataan monessa kohdassa eurasierien JTO:ssa.

Tietokanta on hieno, mikäli kaikki euroopan maat, joissa eurasieria kasvatetaan olisivat aktiivisia päivittämään tietokantaa koirien sairauksista. Kuitenkin esim Saksa on jakautunut useamman kerhon alueeksi ja näistä kerhoista ilmeisesti on vain kaksi Ifezissä, mikäli  SEK:n nettisivut pitävät paikkaansa. Myös Englanti on tällä hetkellä jakautunut useamman kerhon toimintaan.  Jos miettii maita joista Suomeen tulee koiria on mm. Ruotsi, Norja, Ranska, Liettua, jotka eivät kuulu IFEZiin. 

Hieman kyllä mietin, miten paljon tästä tietokannasta oikeasti on hyötyä meille tavallisille kasvattajille. Olen kysynyt muutamia kertoja tekemieni tai sunnittelemieni yhdistelmien takana olevia sairauksia. Joskus sain tiedot mitkä koirat omani koirani tai suunnitellun uroksen takana  ovat sairastuneet, tai kuolleet johonkin sairauteen. Tämän tiedon pohjalta pystyin tekemään päätöksiä onko yhdistelmässä minkälaiset riskit ja onko järkevää tehdä ko yhdistelmä. 

Nykyisin saan hyvin ylimalkaisen tiedon siitä, että nartun takana on esim kilpirauhasen vajaatoimintaa. Mutta en saa tietoa kuinka monennessa sukupolvessa. Saan saman tiedon myös ehdottamasta yhdistelmästä. Mutta koska en saa tarkkaa tietoa tai sukupolvien mukaista tietoa, en voi tehdä järkeviä tai oikeita päätöksiä. Joten itse ainakin olen kokenut ko tiedot ns turhiksi. Varmasti suurinosa meistä eurasierin kasvattajista tietää, että kaikissa linjoissa on joitakin kilpparisairaita koiria.  Tärkeää olisi saada tietoa siitä, mitkä koirat ovat sairastuneet. 

Kuka tämän tiedoston käytöstä hyötyy, muu kuin esim jalostustoimikunnan omat jäsenet jotka pääsevät tietoihin käsiksi kokonaisuudessaan. En oikein ymmärrä miksi tietoa kerätään jos sitä ei voi ns normikasvattaja käyttää jalostuspäätöksiensa tukemiseen.  Isompien kokonaisuuksien ymmärtämiseksi ja JTO:n tekemisen tueksi on ymmärrettävää kerätä tietoa.  Jos tiedon jakaminen on tasolla, rodussa on havaittu uusi ikävä sairaus, niin eipä juuri auta ketään, vai auttaako ?  

Avoimmuus on ainoa tapa saada tietoa sairauksista ja tehdä oikeita jalostusvalintoja. Hieman olen kyseenalaistanut Suomen Eurasierkerhon jalostustoimikunnan nykyistä linjausta, että ei voi kertoa sairauksia joita on löydetty esimerkiksi oman koirani takaa, koska koiran omistaja on kieltänyt tämän tiedon julkistamista. Ilmeisesti salaus koetaan tärkeämmäksi kuin se, että kasvattaja voisi tehdä oikean valinnan jalostuksensa tueksi. 

Haiman vajaatoiminta

Haiman vajaatoiminta eli EPI, on vakava sairaus joka aiheuttaa koiran elämään huomattavaa haittaa. Koira oirehtii yleensä ns läpipaskona eli jatkuvaa ripulointia, tai useasti ripulilla. Koira syö runsaasti, mutta silti laihtuu. Koira yleensä sairastuu tähän tautii nuorena. Haimatulehdus  voi johtaa vajaatoimintaan, Hoitona on tarkka ruokavalio, lisävitamiinit ja mahdollisesti esim sianhaiman syöttäminen. 

Suora lainaus eurasierin JTO;sta

 "Vuoden 2016 terveyskyselyn mukaan haiman vajaatoimintaan on sairastunut 1 koira. 

Tämän lisäksi jalostustoimikunnan tiedossa on 2010–2016 on jalostustoimikunnalle tullut ilmi 5 uutta haiman vajaatoimintatapausta. Vuosina 2011–2016 jalostustoimikunnalle toimitettiin 123 uutta haimatulosta, ja toimitetuissa tuloksissa yhdessä oli todettu haiman vajaatoiminta.

 Haiman vajaatoimintaa, samoin kuin muita autoimmuunisairauksia saadaan vähennettyä muun muassa käyttämällä uusristeytyksiä, joista löytyy DLA-monimuotoisuutta.

 Yhdistyksen jalostussuositusten mukaan kaikilta jalostuskoirilta tulee tukia TLI ja haiman vajaatoimintaa sairastavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Koiran verestä määritetään TLI-pitoisuus. TLI (trypsin-like immunoreactivity) viitearvot ovat 5.0–34.0 ug/l. 

Haiman vajaatoiminnan vastustaminen on hankalaa, johtuen siitä, että vain IFEZ-maat tukituttavat koirat haimanvajaatoiminnan osalta. Jalostustoimikunnan tiedossa on useita koiria ulkomailta, jotka ovat sairastuneet haiman vajaatoimintaan, joten myös Suomessa tulee kiinnittää asiaan huomiota ja jatkaa koirien tutkimista."

Eli jos tästä nyt voisi vetää mutkat suoriksi niin Suomessa on muutamia koiria jotka ovat sairastuneet haimanvajaatoimintaan. Sairaus ei määrällisesti ole rodussa mitenkään merkittävässä osassa. Jostain syystä tämä sairaus on kuitenkin suurikin peikko. 

TLI- testi kertoo kyllä jos koiralla on haimanvajaatoiminta tai haimatulehdus, mutta testi ei kerro sitä sairastuuko koira ko tautii myöhemmin elämässän tai sitä, että kantaako koira sairausgeeniä. Tarvitsisimme käyttöömme geenitestin jolla saamme selville onko koira kantaja ja tämän testi tuloksena voisimme oikesti välttää paremmin haimanvajaatoimintaan sairastumisen. 

Hauska tämä viittaus JTO:ssa että tiedossa on useita koiria ulkomailta jotka ovat sairastuneet haiman vajaatoimintaan. Suomen Eurasier kerhon julkisessa haimatulosten listasta (10.11.2020 tilanne ) tutkittuna ei löytynyt yhtäkään ulkomaista koiraa jolla olisi todettu haiman vajaatoiminta. Jos taas tällä lauseella viitataan ulkomailla olevaa tilanteeseen, se ei käsittääkseni vaadi Suomessa vuosittaisia verikokeita koirilta.  Vai onko niin, että näitä tuloksia ei sitten ole jostain syystä julkaista. 

Itse ajattelen tärkeimmäksi keinoiksi koirien taustojen tuntemisen. Tällä tarkoitan sitä, että haimanvajaatoiminnan periytyvyys vaatii käsittääkseni molemmilta vanhemmilta sairautta kantavan geenin. Nyt kun meillä ei ole käytössämme geenitestiä niin teemme yhdistelmiä hieman ns tuurilla.  Kun selviää, että pentueessa joku sairastuu haiman vajaatoimintaan tiedetään taas, että vanhemmat kantavat geeniä ja ehkä taas pitää miettiä voinko käyttää näiden vanhempien jälkeläisiä toisista yhdistelmistä vai kierränkö ? Valitettavasti vaan tämän tiedon löytäminen tai saaminen ei ole ihan yksinkertaista. Kaikki kun eivät ilmoita sairaan koiransa tuloksi kerholle tai kasvattajalle, tai sitten kasvattaja ei ilmoita tietojaan eteenpäin. Miten voisin saada tietooni enemmän näitä asioita? 

JTO:ssa viitataan IFEZ:n tietokantaa, johon palaan seuraavassa blogissani. 

Eurasier ja Dandy Walker

Eurasierilla on todettu geneettinen sairaus joka johtuu geenivirheestä. Geenivirhe tuottaa epänormaalia aivojen muodostumista. Aivojen epämuodostuminen liittyy pikkuaivoihin ja sen ympärillä olevan nesteen lisääntymiseen. Pikkuaivot ovat motoriikan, koordinaation sekä tarkkuuden keskus. Kaikilla pikuaivoihin vaikuttaviin sairauksilla on vaikutusta koordinaatioon ja ne voivat aiheuttaa ataksiaa.

Kaikilla pikkuaivoihin vaikuttavilla sairauksilla on vaikutusta koordinaatioon ja ne voivat aiheuttaa ataksiaa. Häiriön pääominaisuus on pikkuaivojen hypoplasia, neljännen kammion laajentuminen ja kahden pienen pallonpuoliskon välissä oleva pieni tai kokonaan puuttuva aivojen osa, joka tunnetaan nimellä pikkuaivojen vermis.

Neljäs kammio on osa kammiojärjestelmää ja se on yksi nesteellä täytetyistä onteloista aivoissa ja se on aivokasvain-kallonsisäisen ependymomaalisen kasvaimen muodon yleinen esiintymispaikka.

Tutkimus jossa 14 läheisesti toisiinsa sukua olevassa Eurasierissa tunnistettiin tasainen pikkuaivojen epämuodostuma, jolle oli tunnusomaista pikkuaivojen vermiksen ja vähemmässä määrin aivopuoliskojen kaudaalisten osien johdonmukainen puuttuminen. Hydrokephalus oli lisäominaisuus joillakin koirilla. Kaikilla koirilla oli progressiivinen ataksia, joka oli havaittu jo koirien ollessa 5-6 viikon ikäisiä.

Muut tutkimukset voivat myös osoittaa pikkuaivokuoren takaosan keskiviivan alueen, joka on vastuussa lihasten ja kystan muodostumisen koordinoinnista lähellä kallon sisäosaa. Näkyviä oireita voivat olla oksentelu, henkinen hidastuminen, kallonsisäinen paine, jota pidetään makrokefaliana, näkyvä otsa ja ärtyneisyys.

Kaikki nämä poikkeavuudet aiheuttavat yleensä ongelmia liikkumisessa, koordinaatiossa, älyssä, mielialassa ja muissa neurologisissa toiminnoissa. DWLM-koirilla on progressiivinen pikkuaivojen ataksian muoto. Ataksia vaihtelee koirien vakavuuden mukaan lievästä koko kehon heilumisesta, lievästä liikkeen koordinaation puutteesta, hienovaraisesta dysmetrisestä kävelystä, epätasapainosta ja lantion raajojen ataksiasta vakavaan pikkuaivojen ataksiaan pennuissa ja kohtauksien kaltaiseen tipahtamiseen tai kaatumiseen. Joillakin koirilla on epilepsian kaltaisia kohtauksia.

Dandy-Walker-Linken epämuodostuma (DWLM) johtuu mutaatiosta VLDLR-geenissä. VLDLR-geeni koodaa transmembraanireseptoria VLDLR, joka kuuluu pienitiheyksiseen lipoproteiinireseptoriperheeseen (LDL). Yhdellä toisen reseptorin kanssa sillä on rooli biokemiallisessa polussa, joka kontrolloi neuroblastien migraatiota aivokuoressa ja pikkuaivoissa. Neuroblast on solu, joka kehittyy neuroniksi tämän siirtymävaiheen jälkeen. Kun VLDLR-reseptoria ei ole tai se ei toimi, neuroblastien migraatiota ei voi tapahtua, mikä johtaa keskushermoston kehittymättömyyteen.

DWLM-häiriö periytyy autosomaalisesti resessiivisellä (=väistyvällä) tavalla. Aiheutuneen mutaation suhteen koira voi olla puhdas, kantaja tai sairastunut. Sairastuneen pennun vanhemmat ovat väkisinkin heterotsygootteja eli kantavat yhtä mutantti-alleelia (=geenimuodot eli vastingeenit). Heterotsygooteilla koirilla ei ole oireita. Mutaation homotsygoottisilla koirilla sen sijaan näkyy oireita Dandy-Walkerimaisesta epämuodostumasta. Periaatteessa siis jokaisella pennulla on 25 % mahdollisuus sairastua, 50 % mahdollisuus olla oireeton kantaja ja 25 % mahdollisuus olla terve. Sveitsissä tehdyssä tutkimuksessa 16 % testatuista koirista oli heterotsygootteja kantajia. Tämä korkea kantaja-prosentti todistaa DWLMgeenitestauksen tarpeellisuuden ja tärkeyden, jotta voidaan välttää sairastuneet pennut.

 Selkärangan MR-aivokuvat (T2-painotetut) sairastuneista Eurasier-koirista paljastavat merkittävän keskilinjan vian, jossa puuttuvat pikkuaivojen vermiksen (keskiviiva) ja pikkuaivojen pallonpuoliskojen (sivusuunnassa) kaudaaliset osat yhdessä suuren retroserebellaarisen nesteen kertymisen kanssa. A: koira 6; B: koira 7; C: koira 9; D: koira 10. Kuvat A ja D sijaitsevat ventraalisesti enemmän kuin B ja C.

 Poikittaiset MR-aivot (T2-painotetut) neljästä kärsivästä Eurasier-koirasta pikkuaivojen jalkojen (B) ja pitkänomaisen pään (A, C, D) tasolla. Myelenkefaloni vaikuttaa merkityksettömältä. Neljännessä kammiossa on kystamainen ulkonäkö rostralisissa osissa (B) ja se on jatkuva retroserebellaaristen aivo-selkäydinnesteen kertymisten kanssa kaudaalisemmissa osissa (A, C, D). A: koira 6; B: koira 7; C: koira 9; D: koira 10.

Tämä on siis varsin vakava sairaus, jota on löydetty eurasierilta. Nykyisin tutkitaan kaikki jalostukseen käytettävät koirat geenitutkimuksella. Onneksi tähän liittyy geenitutkimus jolla saadaa selville onko koira kantaja, sairas vai terve. Kun jalostukseen valitaan koira on tärkeää sen tutkiminen tämän sairauden osalta. Itse en tiedä, että Suomessa olisi syntynyt tällaista pentuetta. Toivottavasti kaikki tutkituttavat koiransa tämän geenin osalta, tutkimus on kuitenkin kertaluonteinen. 

Lähteinä käytetty ;

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4323131/

Eurasier JTO

Sairas rotu ?

Eurasierkasvattajana saan jatkuvasti sähköposteja mahdollisilta pennunostajilta. Uutena ilmiönä tänä vuonna on tullut kommentit siitä, että eurasier olisi sairas rotu. Kerrotaan, että ovat vertailleet rotua muihin rotuihin ja jäävät miettimään kuinka sairas eurasier oikein on.

Hämmentyneenä mietin, mistä tällainen ajatus on pentua miettivien mieleen tullut.  Joskus olen kuullut väitteitä siitä, että eurasier olisi rakenteeltaan sairaampi rotu kuin esim saksanpaimenkoira  ( näyttelylinjainen). 

Päätin kirjoitella rodussa esiintyvistä sairauksista muutaman blogikirjoituksen. En tule blogissani keskittymään sairauksiin, mutta tällä hetkellä tuntuu siltä, että on tärkeää aukikirjoittaa asioita itselleni ja ehkä niistä hyötyy myös joku muu. 

Tämän kertaisessa blogissa keskityn luustoon. 

Eurasiereilta jotka ovat syntyneet vuosina 2010-2020 on tutkittu lonkat 46 % tuona aikana syntyneestä populaatiosta ja A-lonkkaisia on 65 %, B-lonkkaisia 25 %. Joten en nyt väittäisi ainakaan lonkkien oleva iso ongelma rodussa. 

Kyynärissä samalta ajalta, samalta populaatiolta tuloksena 0/0 oli  96 % tutkituista koirista. 

Patellaluksaation osalta   samana aikana populaatiosta on tutkittu vain 37 % joista kuitenkin 97% on 0/0 tuloksella. 

Viimeisinä vuosina on alettu jonkin verran tutkia selkää, nyt kun asiaa tutkitaan uutena löytyy sieltä tietenkin jonkin verran ongelmia. 

Kaiken kaikkiaan Eurasier on mielestäni luustoltaan ja rakenteeltaan hyvinkin terve koira. 

Eurasieria tutkitaan kyllä aika vähän kun tutkii tilastoja niin jos alle puolet syntyneestä populaatiosta on tutkittu esim lonkkien osalta ei se tietenkään kerro koko rodun tilanteesta varmasti tilastoa. Se tietenkin onkin yksi asia, mikä itseäni mietityttää miksi koiraa ei tutkita vaikka kasvattajalle pentua ostaessa asia on luvattu tehdä.