Kilpirauhasen vajaatoiminta

 Ajattelin nyt hieman kirjoittaa rodussamme todetusta kilpirauhasen vajaatoiminnasta.  Olen jo muutamasta muusta perinnöllisestä sairaudesta kirjoittanut aikaisemmin mm Dandy Walkerista sekä haimanvajaatoiminnasta.  Lisäksi olen kirjoittanut omakohtaisesta kokemuksesta vatsalaukunkiertymästä vanhemmalla koiralla. Pääset lukemaan niitä painamalla noita linkkejä. 

Nyt tässä ajattelin hieman kertoa kilpirauhasen vajaatoiminnasta, huomautan heti, että en ole eläinlääkäri vaan tarina on täysin ei lääketieteellistä lätinää, joten tarkistathan aina epäilyksesi ja hoidon eläinlääkärisi kanssa. 

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Yleinen perinöllinen sairaus rodussamme. Valitettavasti tätä on myös suhteellisen hankala estää. Ainoa keino on tietenkin se, että jalostuskoirat tutkitaan. Tämän lisäksi tietenkin olisi tärkeää hieman katsoa myös sen yhden yksilön ulkopuolelle. Jos se jalostusyksilö on täysin terve, mutta sen vanhempi on sairas tai sen sisaruksista iso osa on sairastunut nuorena, niin miettisin kyllä käyttäisinkö ko koiraa jalostukseen. Tiedän myös, että osa kasvattajista ei ole kanssani samaa mieltä vaan käyttävät koiria vaikka niiden lähisukulaiset olisivat sairaita. Jos koiran vanhemmat sairastuu vaikkapa 10 vuotiaana en koe tätä huonoksi asiaksi. 

Sairastumisikä 

Kilpirauhasen vajaatoimintaan koira sairastuu tai se todetaan useasti koiran ollessa siinä 5 vuotta. On kuitenkin jonkin verran koiria joilla todetaan tämä jo alle 2 vuotiaana, joten tarkkaa ikää ei voi sanoa varmasti. Kuitenkin jos koira on yli 6 vuotias ja ei ole sairastunut niin todennäköisyys siihen, että sairastuu laskee aika tavalla. Osa koirista sairastuu kyllä vanhuuden mukanaan tuomien muutosten vuoksi. 

Oireet

Useammiten oireina on se, että koira hakeutuu lämpöön ja on kylmänarka. Normaalisti kun eurasier on koira joka nauttii talvesta ja kylmyydestä, voi yksi oire olla se, että koiralla on kylmä pienemmässä pakkassäässä. Koira on apea tai kovin rauhallinen. Tämä on yleensä omistajan vaikea havaita, koska koira voi rauhoittua ikää myöden ja sen johdosta tämä oire ei ole se mikä kiinnittää omistajan huomion. Turkki muuttuu, eurasierin turkki muuttuu useasti kuivan oloiseksi ja karvanpäät ovat ns kärvähtäneen oloiset, tietenkään muutamat karvat tai karvanvaihdon yhteydessä karvan tällaiseksi muuttuminen ei ole kilpparin oire, mutta jos koiran turkki muuttuu kokonaisuudessaan ns oudoksi kannattaa miettiä voiko tämä olla oire kilpparista. Kaikille koirille ei tule kaikki oireet tai omistaja ei kaikkia näitä huomaa, koska ne tulevat vähitellen. 

Tutkimukset

Miten sitten kilpirauhasen vajaatoiminta (kilppari) voidaan sitten todeta. Koirasta tulee ottaa verikokeet, useampi labra tarjoaa näitä ns kilpparipaketteja. Tarvitaan useampi verikoe jotta voidaan varmuudella todeta koiran sairastavan. Tgaa nykyisin tuo taitaa olla joku muu, kertoo siitä todennäköisyydestä että sairastuuko koira lähiaikoina vai eikö. No mikään varmahan tämä ei ole vaan aina verikokeet tietenkin kertoo vain juuri sen hetken tilanteen. Jos koira kuitenkin on tgaa positiivinen, en tällaista käyttäisi jalostukseen ennenkuin on muutaman kerran otettu verikokeet ja kaikki arvot ovat olleet hyviä. 

Tutkimukset kannattaa uroskoirien osalta ottaa sellaiseen ajankohtaa jolloin ne eivät ole ihan vouhkana kiimaisten narttujen hajuista. Olen huomannut, että uroksen ollessa hyvin aktiivinen seksuaalisesti eli kiihottunut narttujen hajuista vaikuttaa se myös kilppariarvoihin. Nartuilla en ottaisi juoksuissa tai niiden välittömässä läheisyydessä juurikin tuon hormoonitoiminnan vaikutuksien vuoksi. 

Mikäli yhdessä tutkimuksessa koiran veriarvot ovat hieman vinksinvonksin, jos arvot eivät ole sellaiset, että ne kertovat jo selvästi, että kilpirauhanen on tyyliin lopettanut toimintansa, ottamaan uudet kokeet esim 3 tai 6 kk päästä, eläinlääkäri tietenkin tässä asiassa on se asiantuntija. Joskus nimittäin voi hormoonitoiminta, elämän stressi tms vaikuttaa niin, että kilppariarvot ovat ns hieman sekaisin. Kun olet ottanut vähintään kahdet verikokeet ja ne näyttävät siltä, että koira sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa, määrätään sille lääkkeet. 

Hoito 

Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito on tablettihoito. Eläinlääkäri määrää koiralle sopivan lääkityksen. Lääkityksen määrää joudutaan useasti hakemaan, että löydetään oikea annostus. Hoito vaatii myös määrävälein kontrollikäynnit eläinlääkärissä, verikokeet ja voi olla tarvetta säädellä lääkityksen määrää.  Omistajalta tämä tietenkin vaatii koiran tarkkailua sekä taloudellisesti verikokeet, kontrollit yms voivat tuottaa taloudellista rasitusta. 

Tärkeää on tarkailla omaa koiraansa ja tarpeen mukaan myös tutkituttaa koiransa jollakin aika välillä säännöllisesti, varsinkin jos lähisuvussa on kilpirauhasen vajaatoimintaa. 

kuvat ovat kuvituskuvia. 

Koiranpennun sydämen tutkiminen

Koiran pennun sydäntä kuunnellaan kun pennulle tehdään eläinlääkärin tarkastus. Kaikki kasvattajat eivät teetä tätä, mutta se on kuitenkin suositeltavaa. Pennunostajana kannattaa vaatia, että kasvattaja tekee pennulle terveystarkastuksen ennen kuin haette pennun. Tärkeää saada pentu joka on todettu terveeksi tai jos sillä on todettu joku sairaus/vika niin voitte miettiä haluatteko tällaista pentua. 

Joskus sydänkuuntelussa kuullaan sivuääniä. Sivuääniä on monenlaisia ja niitä voi olla syytä tutkia lisää. Itselläni ensimmäistä kertaa kahdella pennulla todettiin sydämen sivuääni edellisessä pentueessani. Koska eläinlääkäri totesi näillä pennuilla sivuäänen ja ko eläinlääkäri oli sitä mieltä, että ei ole ns pentumurmur vaan kuuluu vakavammin, päätin tutkittaa pennut sydänultrassa. 

Sydämen ultraaminen 

Koiranpennun sydämen ultraaminen onkin sitten, jo hieman haastavampi juttu. Johtuen ihan vaan siitä, että tällaisia eläinlääkäreitä on yllättävän vähän, osa kardiologeista ei nimittäin suostu edes pentua ultraamaan. Itse soittelin varmaan kaikki eläinlääkärit jotka toimivat Jyväskylästä etelään, eli eteläisen Suomen kaikki kardiologit. Useilla ajat olivat varattuja jopa kuukaudeksi eteenpäin. Onneksi kuitenkin löysin suositellun ja hyvän eläinlääkärin siedettävän ajomatkan päästä kotoani.  Tutkittavat pennut "joutuivat" olemaan luonani hieman pidemmän aikaan, jotta sain niiden tutkimukset teetettyä. 

Mietin, kovasti voiko pennulla olla jotakin vikaa? Pennut kun kehittyivät normaalisti muiden mukana ja olivat aktiivisia, touhukkaita pentuja. Kummatkin pennut olivat ulkoisesti terveitä, lihastonus hyvä ja mitään merkkejä sairaudesta ei vaikuttanut olevan pennuissa. 

Pohdin jo ennen ultraan menoa, että mitä teen jos pennulla tai molemmilla todetaan jotakin vikaa. Leikkaushoitoa vaativan vian vuoksi päätin, että koira lopetetaan, en koe oikeaksi leikkauttaa pentua varsinkaan kun useasti leikkaukset ovat hankalia ja onnistumisprosentti ei taida olla kovin korkea. Tämä on siis täysin mutua, ei mitään faktaa asiasta. Sitten mietin, että jos pentu tarvitsee vaikka jotakin lääkehoitoa niin olisiko se mahdollista löytää pennulle koti ?  Tästä asiasta keskustelinkin niiden perheiden kanssa, jotka olivat ottamassa näitä pentuja. Toinen näistä perheistä oli valmis ottamaan pennun vaikka se tarvitsisi jotakin lääkehoitoa loppu elämänsä ja elinajan odote tämän johdosta voisi olla pienempi. Tällainen tieto tietenkin rauhoittaa kasvattajan mieltä tilanteessa, jossa joutuu pohtimaan paljon asioita samanaikaisesti. Päätin kuitenkin jo kun menin ultraan, että mikäli pennulla tai pennuilla löytyy jotakin vikaa joka ei lääkehoidolla voida hoitaa, päästän pennun taivasmatkalle. 

Itse sydänultra

Tutkimus on kivuton ja helppo, kunhan pentu pysyy paikoillaan. Pennun seisottaminen ja paikoillaan pysyminen olikin se hankalin asia tutkimuksessa. Oli kyllä hienoa nähdä erilaiset virtaukset ja kuulla kuinka eläinlääkäri kertoo niistä.  Voin sanoa, että en itse ymmärrä mitään niistä virtauksien nopeuksien määristä jne. 

Omien pentujen tulokset 

Toisella pennuista todettiin oikean eteiskammioläpän epämuodostuma, kiinnittynyt väärään kohtaan kammiota. Tämän kanssa pentu olisi voinut elää jonkin aikaa kohtalaista elämää, mutta jossakin kohdin tämä olisi tuottanut pennulle/koiralle ongelmia. Kyselin onko tätä mahdollisuus hoitaa jotenkin, eläinlääkäri mietti mahdollisuus on leikkaushoidon kautta mutta leikkaushoito ei ole kuitenkaan varma. Tämän johdosta päädyin siihen, että tämä pentu pääsi taivasmatkalle. Pentu oli aivan ihana luonteeltaan ja rakastuin tähän pentuun sen ihanan luonteen johdosta, mutta koska pentu ei olisi voinut elää kivuttomasti elämäänsä oli järkevää ja tärkeää tehdä tämä päätös. Itse en halunnut myöskään antaa pentua jollekin elämää jonkin aikaa ja sitten pentu pitäisi uuden omistajan toimesta lopettaa kuitenkin suhteellisen nopeasti. 

Toisella pennuista kardiologi ei edes kuullut mitään sivuääntä. Ultraamisessa ei löydetty mitään rakeenteellista vikaa, pennun sydän oli täysin terve. Joten tämä pentu pääsi uuteen kotiinsa ja voi hyvin tällä hetkellä. 

Pennun lopettaminen oli todella rankka päätös, mutta jos tämä tulisi vastaan joskus uudestaan varmaankin tekisin samanlaisen päätöksen. Keskustelin eläinlääkärin kanssa mistä tällainen vika voi johtua? Eläinlääkäri sanoi, että ei voi sanoa mikä siihen on johtanut mutta tämä ei selvästi ole mikään perinnöllinen vika vaan sattumaa. 

Kasvattajan päätöksiä

Kasvattajana sitä joutuu tekemään paljon erilaisia päätöksiä. Useinmiten päätökset liittyvät siihen, että minkälaista urosta ja narttua käytän yhdistelmiä jne. Lähes jokainen koiran omistaja joutuu jossakin kohdin päättämään milloin on se oman rakkaan eläimen aika siirtyä toisille metsästysmaille. 

Kasvattajana haluaisin aina "tuottaa" terveitä pentuja ja aikuisia koiria. Joskus kuitenkin käy niin että pennulla todetaan jotakin terveydellistä ongelmaa. 

Useasti pentujen sairaudet ilmenevät jo heti syntymässä tai siinä ensimmäisen 2 viikon aikana. Kun kasvattaja tarkkailee pentujaan saattaa hän huomata jonkun olevan toiminnoiltaan erilainen esim hitaampi tai kasvaa hitaammin tms. Koska kuitenkin osa vioista on sellaisia jotka eivät näy päälle päin vaan vaativat ell tutkimuksen, on tärkeää että pentutarkistukset tulee tehtyä ennen pentujen omaan kotiin luovuttamista. 

Itse monasti mietin näitä teettäessäni, että tutkimuksen ollessa varsin pintapuolinen, mitä mahdollisuuksia ell oikeasti on löytää mitään sairauksia. Oikeastaan ne mitä näissä pentutarkeissa löydetään ovat, napatyra, kivesviat (lähinnä ei laskeutuneet kivekset), purentaan liittyvät viat, sydämen kuuntelussa löydettävät sivuäänet, sekä muut ulkoiset koiran rakenteeseen liittyvät viat. 

Koiran rakenteeseen liittyvät viat

Nämä ovat kyllä varmasti jo kasvattajan havainnoimia ennen kuin pennut ovat 7 viikkoisina pentuetarkastuksessa. Mutta kaikki nivelten liikkuvuus, lihastonus yms olisi tärkeää ell huomioida tarkastuksessaan. Huomaan, joka kerta että nämä ovat aina erilaiset riippuen ell kiireestä, ja ehkä myös muusta tilanteesta. Toisinaan koirat tutkitaan tarkkaan ulkoisesti ja niiden nivelten liikkuvuus testataan. Ja sitten toisinaan ell vilkaisee hieman pennun suuhun ja korviin, sen jälkeen ulkoinen tarkastus on suoritettu. 

Napatyra

Napatyra on vaiva joka voi syntyä esim kun emä hieman liian innokkaasti tai liian lyhyeksi katkaisee napanuoran. Joskus eurasier emot ovat hyvin vahvan hoivavietin omaavia jonka johdosta ne voivat hieman raivokkaasti katkoa napanuoraa ja nyhtää sitä, jolloin voi syntyä napatyra. Tyra voi olla koiralle hankala ja saattaa vaatia leikkaushoitoa. Jos tyra on kuitenkin pieni, voi sen saada katoamaan pentuaikana, ilman leikkaushoitoa. 

Laskeutumattomat kivekset

No ne pienen pienet herneenpalot jotka siellä voivat hissata edestakaisin. Ell tarkistuksessa voidaan todeta, että jompi kumpi tai molemmat kivekset eivät ole laskeutuneet. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että niitä ei olisi tai etteikö ne voisi laskeutua myöhemmin. Useasti pennulla ne ovat laskeutuneet ennen luovutusikää. Toisinaan voi kestää hieman kauemmin. Mikäli toinen kives jää laskeutumatta niin silloin on tietenkin tärkeää leikata se pois, koska se voi aiheuttaa koiralle suuriakin ongelmia aikuisuudessa. Mikäli pentuetarkissa on laskeutumaton kives tai molemmat ovat kateissa ei ole vielä ongelmaa vaan ihan rauhassa odottelisin koiran rokotuksilla käyntiä, jos ne eivät löydy toisilla rokotuksilla tai viimeistään koiran ollessa vuoden ikäinen,  silloin voisi olla hyvä tutkia asiaa lisää. 

Sydän kuuntelu 

Eläinlääkärit kuuntelevat koiran sydänäänet. Joskus niissä kuuluu sivuääniä, osa niistä on ns. pentumurmur jotka katoavat yleensä jo pennun toisiin rokotuksiin mennessä. Osa niistä on sellaisia, että ei voit tietää ennenkuin pennun sydän on ultrattu. Osa kasvattajista ei tätä tutkimusta tee tai sitä korvaa pennun ostajalle. Olin ensimmäistä kertaa tämän tilanteen edessä edellisen pentueeni osalta. Kahdella pennuista todettiin sivuääni. Koska haluan itse tietää missä mennään pentujen terveyden suhteen, halusin tutkituttaa pennut ultralla. Kerronkin tästä lisää seuraavassa blogikirjoituksessani. 

Koen tärkeänä, että pennuille tehdään eläinlääkärintarkistus, jossakin kohdin itse mietin tuon mielekkyyttä. Tärkeää se kuitenkin on jo kasvattajan oman mielenrauhan vuoksi, kun olet luovuttanut pennut ne ovat olleet terveitä. Se, että pennut ovat terveitä noiden asioiden osalta mitä pentutarkissa tutkitaan,  ei tietenkään anna takuita siitä, että koira olisi terve loppu elämänsä.  Mutta silloin kasvattaja voi kuitenkin olla rauhallisemmin mielin kun on tehnyt kaiken mitä hän voi tehdä. 

Miksi juuri tämä kasvattaja tuli valittua ?

 

Miksi ihmiset valitsevat juuri määrätyn kasvattajan, on itselleni se kysymys. Mitkä asiat vaikuttavat tähän valintaa. Kasvattajana tietenkin haluaisi, että siihen vaikuttaa kaikki se työ minkä itse on tehnyt rodun, yksilöiden eteen ja miten tutkituttaa jalostusyksilöitään ja miettii niitä yhdistelmiä jne. Mutta realistini lähdin selvittämään kyselyn kautta ajatuksella, että valinta perustuu täysin siihen missä milloinkin on pentuja vapaana. 

Suurin peruste millä kasvattajat ovat tulleet valituiksi tämän kyselyn mukaan on se, että on ollut pentuja vapaana tai juuri syntymässä oleva pentue. Seuraavaksi suurin kriteeri millä valinta on tehty on pidetty kasvattajasta tyyppinä.  Kiva tietenkin, että tulee toimeen kasvattajan kanssa, mutta eikö se elämä kuitenkin ole sen koiran kanssa? Joten luulisi sen koiran terveyden ja aikaisempien koirien terveystulosten olevan merkityksellistä. Tietenkin itselleni kasvattajana hieman pettymyksenä tuli  se kuinka vähän aikaisempien koirien terveystulokset on merkitystä kasvattajan valinnassa. Itselle tietenkin on tärkeää, että kasvatit olisivat mahdollisimman terveitä, ei kait kukaan sairaita koiria halua jalostaa. Jännä kuitenkin miten vähän sillä on merkitystä valinnan kannalta.

Onko niin, että kun pentukuume iskee niin sitten se pentu halutaan heti kun vaan mahdollista, eikä sitten jakseta tai ymmärretä kysellä kaikenlaisia terveyteen liittyviä asioita. Eurasierilla on kuitenkin joitakin vakavia perinnöllisiä sairauksia ja kaikki yhdistelmät eivät ole sellaisia etteikö ne olisi mietitty oikeasti siten, että riskit olisivat minimaaliset. Aina kun yhdistetään koiria keskenään on tietenkin riski, että sieltä tulee sairaita yksilöitä. 

Itselleni yllätyksenä tuli se, että niinkin iso osa ihmisistä haluaa kasvattaja maantieteellisesti lähellä olevan. Kuinka paljon oikeasti on merkitystä sillä asuuko se kasvattaja lähellä vai toisella puolella Suomea. Kasvattajan luona käydään ehkä kaksi kertaa. Silloin kun pentu on pieni ja valitaan sitä omaa pentua ja kun käydään hakemassa se oma pentu kotiin. Kasvattajat voivat toki järjestää erilaisia tapaamisia joihin voisi olla kiva osallistua, mutta oikeasti itse kun on valmis matkustamaan pitkiäkin matkoja koiran saadakseen tuntuu hämmentävältä perusteelta. 

Myös hämmentää se miten paljon ihmisiltä kuulen kuinka hankalaa on olla yhteydessä kasvattajiin kuin heillä ei ole toimivia tai päivitettyjä nettisivuja, mutta niillä ei sitten kuitenkaan ole sinänsä merkitystä valinnassa. 

Olen yhdistellyt eri vastauksia tässä kaaviossa, koska moni oli laittanut oman valintansa ja sen johdosta samankaltaisia vastauksia tuli runsaasti, mutta hieman eri sanoin sanoitettuna. 

Oikeastaan minun perusoletus jota lähdin tutkimaan tällä kyselyllä näyttää toteutuneen, eli suurin merkittävä valintakriteeri on se, että on pentuja vapaana tai juuri syntymässä pentue. Jos lyhyesti sanon mitkä ovat valintakriteerit ovat ne, että saan pennun nopeasti ja läheltä. 

Kasvattajan tuki 

Jatkan tässä blogikirjoituksessa kyselyn tulosten kirjoittamista. Kyselyssä tiedustelin myös ihmisten mielipidettä kasvattajan tuesta, ovatko tyytyväisiä vai kokevatko tarvitsevansa jotakin muuta kuin mitä kasvattajalla on ollut antaa. 

Kasvattajat 

Kyselyssä oli pakollinen kysymys, jossa piti mainita kennelnimi. Yksi vastaajista oli minun tulkintani mukaan huolissaan, että asiasta tehdään ristikkäisvertailu, eli tutkittaisiin kenen kasvattajan koiranomistajat olisivat tyytymättömiä. Voin sanoa, että minua ei jaksa kiinnostaa tämä asia vaan tämä kysymys oli ainoastaan sitä, varten että voin tietää kyselyyn osallistuneen eri kasvattajien kasvattien omistajia. Mikäli olisi vain yhden kasvattajan kasvattien omistajia ei kysely kertoisi millään tavalla koko Suomen eurasier-kasvattajien toimintaa. 

Muutama vastaaja ilmoitti, että ei halua vastata tai ei ole kennelnimeä. Vastauksia tuli kaiken kaikkiaan 78 vastausta, jotka jakautuivat 17 eri Suomalaisen kasvattajan ja muutaman ulkomaisen kasvattajan kesken. Vastauksissa näkyi myös kasvattajien joilla on paljon pentuja vuosien mittaan syntyneet niin niiden edustus oli isompi kuin muiden, joten kyselyn kirjo on mielestäni hyvä. Koska aktiivisesti tällä hetkellä Suomessa kasvattavia ei ole 17 eri kasvattajaa niin kyselyyn osallistui myös kiitettävästi vanhempien koirien omistajia eikä vaan muutama vuoden ikäisen koiran omistajia. Tätä asiaa en kysynyt koska en kokenut sen olevan tarpeellinen. 

Tyytyväisyys

98,7 % vastanneista oli tyytyväisiä kasvattajan tarjoamaan tukeen. 

Toiveita kasvattajan tarjoamaan tukeen 

Vapaassa osiossa sai kirjoittaa omia toiveitaan tässä muutama suora lainaus; 

- Facebookissa voisi kertoa enemmän koirista

- Yleisesti: parasta on aina keskustella asioista avoimesti ja rehellisesti. Se on mielestäni tärkeintä molemmilla osapuolilla.

-Tukea saattaa kaivata myös myöhemmin, mutta kynnys kysellä on iso, kun koira on jo esim. 5 v. Onko ok kysyä somekanavalla, jos ilmenee haasteita omassa pennussa?

Pääosa vastauksista oli, että tukea ja apua on aina saanut riittävästi ja ei ole ollut ongelmia yhteydestä kasvattajaan. Tämä on todella hienoa. 

FB:ssä voisi kertoa enemmän koirista, varmasti näin olisi tarpeen. Sitä itse kun on elänyt jo pitkään eurasierin kanssa, niin aina ei tule mieleen mitä asioita ihmiset haluaisivat tietää. Joten ehkä voisi olla helpompaa jos kyseltäisiin erilaisista asioista. Itse toivoisin, että kasvattajia olisi enemmän linjoilla kertomassa omia näkemyksiään asioista. Tuntuu välillä todella vaikealta saada usealta kasvattajalta ajatusta ja näkemystä asiaan kuin asiaan. 

Viimeisessä lainauksessa on kysymys, että voiko kysellä kun on koira on jo iso. Mielestäni kasvattajan tuki on koiran elämän mittainen, joskus sitä ollaan yhteyksissä vielä senkin jälkeen vaikka se rakas karvaturri onkin jo kuollut. Mitä kautta sitä sitten voi kysellä apua ja tukea on varmaan henkilökohtaista. Jos ajatellaa some-kanavia, joissa on erilaisia ryhmiä niissä voi saada apua ja neuvoa isommalta porukalta. Toisinaan taas kasvattaja tietää, ehkä paremmin mikä ko koiralle voisi olla paras vaihtoehto. Joskus on niin, että kasvattaja ymmärtää tämän pentueen herkkyyden tms ja osaa antaa sellaisia neuvoja jotka toimivat juuri sillä koiralla parhaiten, toki ei varmasti ole aina näin eikä kasvattaja ole se ainoa henkilö joka osaa juuri sen koiran ongelman ratkaista. Rohkeasti vaan kysymään asioita vaikka koiralla olisikin jo ikää. 

Sukupuolen valinta

Tuloksia 

Tein pienimuotoisen ja nopeasti kyhätyn kyselyn jonka tarkoituksena oli kerätä tietoa mitkä asiat johtavat siihen, että määrätyt koirat päätyvät määrätyille omistajille. Minua kiinnostaa miten ihmiset valitsevat kasvattajan ja miten valitaan kasvattajalta se oma koira. Tässä blogikirjoituksessa puran auki sukupuolen valintaa ja hieman sitä miten pentu sitten tuli valittua. 

Minulla on uros / narttu 

Kuten ehkä huomaatte on muutama prosentti, jotka eivät ole saaneet sitä sukupuolta omaavaa koiraa, jonka ensisijaisesti halusivat. 

Mietin paljon kasvattajana, että kun syntyy pentue jossa on 5 narttua ja jonossa olevat ihmiset ovat ensisijaisesti halunneet uroksen. Muuttaako ihmiset mielipiteensä ? Vai mitä tapahtuu ? 

4,2 % kertoo hakeneensa pennun toiselta kasvattajalta. Jäin miettimään tätä taulukkoa paljon, kokemuksena on, että ihmiset kyllä vaihtavat mielipidettään koiran sukupuolesta kun pennut syntyvät. Olisiko silloin hyvä ilmaista asia jo silloin kun miettii pentua ? Sukupuoli on se joka erottaa pennut toisistaan. Jos haluat uroksen ja aina vaan syntyy pentueita joissa kaikki ovat narttuja miten pitkään olisivat valmis odottamaan? vai vaihtaisitko kasvattajaa ? 

Myös nykyisellään pääasiallisesti tuntuu nuo pentukyselyt olevan niin, että etsitään ensisijaisesti urosta. 

Miten sitten se konkreettinen valinta meni ? 

67,5 % kaikista vastanneista on kasvattaja ollut aktiivisessa roolissa. Itse useasti valitsen pennun perheelle. Tämän teen siksi, että useasti olen huomannut ihmisiä kiinnostavan jotkut yksilöt, mutta sitten koira ei välttämättä ole sitten kuitenkaan luonteeltaan se mikä heidän perheellee parhaiten sopisi. Aina toki keskustelen perheen kanssa mitä he toivovat pennulta ja sen mukaan myös sitten valintoja tehdään. Yritän myös sanoittaa aina miksi juuri tämä pentu on se mitä teille ajattelen.