Mikä on rodun tulevaisuus ?

Sähköposti on laulanut paljon Convid-19 pandemian aikana, kaikki haluavat nyt koiranpennun. Hienoa, koira on ihana lemmikki. Eurasier on todella ihana nallekarhu ja se on oivallinen lemmikki. Toki eurasier ei ole ihan jokaisen ihmisen koira. Se on omaehtoinen ja luonnikas koira. Se ei tottele sinua kaikissa tilanteissa, se saattaa laittaa korva kiinni ja lähteä tutkimaan lähimaastoa eikä kuuntele sinun kutsumisiasi. 

Rotu on mielestäni aivan ihana, nautin rodun jokaisen yksilön erilaisuudesta, mutta silti haluan vaalia rotutyypillistä varauksellisuutta. Eurasier ei mielestäni kuulu olla ihan jokaisen vastaantulijan syliin punkeva koira. Sen kuuluisi hieman miettiä haluanko nyt oikeasti tavata tuota ihmistä vai en. Sama kun mietin, myös sitä että rotumme alkaa olemaan liian iso. Suomessa alkaa näyttäytymään sellainen kasvatus, että koirista kasvatetaan isoja ja runsaalla turkilla olevia näyttäviä koiria, nämä saattavat menestyä näyttelyissä hyvinkin. Mutta onko se oikeasti se suunta mihin halutaan tämän kauniin, perusterveen rodun kehittyvän? 

Mietin kyllä myös tuota koirien kokoa, miksi halutaan jalostaa koirista isompia ja isompia. Rodussamme on määritelty säkäkorkeudet urokset 52-60 cm, ihanne 56 cm ja nartut 48-56 cm, ihanne 52 cm. Tällä hetkellä tuntuu, että uroksien ihannekoko on 60 cm ja nartut siinä 55 cm. Vähitellenhän tietenkin käy niin että rotu kasvaa isommaksi, jos risteyksissä suositaan enenevässä määrin isoja yhdistelmiä. Samoin kun luonne muuttuu alkuperäisestä hieman varauksellisesta kaikkia syleileväksi halinalleksi, jos jalostuksesta jätetään pois ne hieman varaukselliset koirat.  Varauksellisuus kuuluu mielestäni eurasierin luonteeseen. Varauksellisuus ja arkuus ovat tietenkin ihan eri asiat. Kaksi arkaa koiraa, tuottavat todennäköisesti arkoja jälkeläisiä. 

Luonne, terveys ja rodunomaisuus ovat niitä mitä itse pyrin painottamaan jalostuksessani. Luonteeseen toki vaikuttaa paljon se miten koiraa pidetään sen jälkeen kuin se lähtee kasvattajalta. Koiran perusluonne on tietenkin se mikä se on, mutta jos eurasier pidetään kotona ja sen kanssa ei tehdä asioita saadaan siitä ihan varmasti ylenpalttisen arka tai reaktiivinen.  Kasvattajana mietin paljon yhdistelmien luonteita ja miten rodunomaisia molemmat ovat, mikä ominaisuus voisi täydentää toisen jotakin ominaisuutta paremmin. Toisinaan onnistuu ja toisinaan sitten taas ei onnistu. 

Koiran kauppa

 Suomen Kennelliitto määrittää kasvattajasopimuksen allekirjoittaneitten kasvattajien käyttämään heidän tekemää määrämuotoista sopimusta. Sopimuksia uudistetaan määräajoin ja toisinaan ne ovat ihan ok kasvattajan näkökulmasta ja toisinaan ne tuntuvat vain suojaavan ostajaa ja lataavan kaiken vastuun kasvattajan niskaan. 

Kennelliitto on uudistanut sopimuksia vuoden 2021 keväällä. Uudet sopimukset tulivat käyttöön 1.4.2021. Sopimuksissa on paljon asioita jotka kasvattajan näkökulmasta ovat hassusti, mutta ostajan näkökulmasta ne ovat hyvin. Eikö SKL:n tehtävänä ole tukea ja auttaa rotukoirien kasvattamista? Nyt sopimusteknisestä näkökulmasta vaikuttaa siltä, että kennelliitto ei halua olla kasvattajien kanssa tekemisissä muuten kuin rahastaa heitä rekisteröintien ja muiden maksujen muodossa. 

Suomessa pitäisi olla sopimusvapaus, kuitenkin Kennelliitto määrittää, että jos olet allekirjoittanut kasvattajasopimuksen niin et ole vapaa tekemään Suomen lain mukaisia kauppasopimuksia, vaan pitää tehdä näitä määrämuotoisia sopimuksia. Saa tehdä oman vapaamuotoisen sopimuksen, mutta sen sisältö pitää olla samankaltainen kuin määrämuotoisessa sopimuksessa, se on hieman hassua. 

Mielenkiintoista oli tietenkin myös se, että Kennelliitto järjesti useamman tunnin mittaisen webbinaarin jossa selitettiin sopimusta osallistujille. Sopimuksethan pitäisi olla niin yksiselitteisiä, että ne vaan luetaan lävitse ja sen jälkeen kaikki ovat samalla kartalla, mitä sopimustekstissä tarkoitetaan. Kun asiaa pitää selittää ja selvitellä luennolla, eikö silloin lähtökohtaisesti ole niin että sopimusteksti ei ole riittävän yksiselitteinen. 

Nyt onneksi on mahdollisuus kasvattajilla käyttää vielä vanhan muotoisia koiran kauppasopimuksia. Joita itse käytän niin kauan kuin se on mahdollista Toivon todella, että sopimuksista saadaan yksiselitteisiä ja molempia osapuolia palvelevia sopimuksia. Tämä nykyinen tilanne ei palvele oikeasti muuta kuin pentutehtailijoita, jotka myyvät ehkä sairaita koiria ei millään sopimuksella. Siihen, pitäisi päästä puuttumaan oikein kunnolla ei tunnollisiin kunnianhimoisiin koirankasvattajiin, jotka kasvattavat koiria suurella sydämellä ja suunnitellen pentueita tarkkaan.

 

Voihan juoksut

 Hassua olen elänyt koirien kanssa vuodesta 2002, eli 19 vuotta. Alkuvuosina kotona oli vain yksi uroskoira, mutta myöhemmin on ollut useampi koira. Tänä vuonna on ensimmäinen kerta, kun koen hankaluutta koirieni juoksujen kanssa. 

Kotonani on tällä hetkellä kolme narttu ja kaikki ovat leikkaamattomia. Vanhin nartuista on kohta 8v ja nuorin 1,5 v. Lauma toimii useasti niin, että ne yhtä aikaistavat juoksunsa. Tämä johtuu siitä, että kun johtava narttu saa pennut, niin alempi arvoiset voivat imettää pentuja koska  valeraskauden jälkeen tuottavat maitoa ja näin pennut säilyvät varmemmin hengissä. Sama ovulaatiokierto toimii myös naisilla, jotka viettävät runsaasti aikaa yhdessä. Luonnon tapa varmistaa jälkeläisten selviytyminen. 

Aikaisemmin on nartut olleet ehkä hieman eri tahtisempia, eli tuo ns tärppipäivä ei ole osunut kaikilla samoihin aikoihin. Nyt vaikuttaa siltä, että tänä vuonna se on kaikilla kolmella samanaikaisesti. Tämä johtaa seksuaaliseen turhaumaan, jota puretaan painamalla toinen toistaan. Nuorimmat koirat haluavat koko ajan olla toistensa lähellä ja jos toinen on ulkona hieman pidempään kuin toinen, niin jo vingutaan ja ulistaan, että mihin se minun rakas nyt jäi. 

Onneksi kuitenkin tämä käyttäytyminen on vain nuorempien koirien kesken tapahtuvaa. Vanhin koirani on suht rauhallinen, toki muiden seksuaalinen aktiviteetti hieman herättää tunteita myös vanhemmassa koirassa. 

Useasti keskustelen uusien pentujen mahdollisten ostajien kanssa nartun juoksuista ja pohdimme asiaa, kestääkö omistaja verta, tuhrimista, seksuaalista aktiviteettia ja mahdollista oireilevaa valeraskautta. Valeraskaushan tulee kaikille nartuille juoksujen jälkeen, mutta se miten vahvana ja oirehtivana se tulee niin se vaihtelee kovasti. 

Nartut oman kokemukseni mukaan ovat olleet yleensä helppoja juoksujensa aikana ja niiden jälkeen ei ole ollut vaikea oireista valeraskautta. Vaikea oireisella tarkoitan nyt sitä, että hoivataan kaikkea mahdollista mikä voisi pennuksi tulkita, sukat, lelut jne. Tämän lisäksi mahdollisesti alkaa myös maidontuotanto. Tällaisia oireita kotonani olevilla nartuilla ei ole ollut. 

Urokset sitten taas reagoivat eri tavalla narttujen juoksuihin. Tuoksuja on lenkkipoluilla paljon ja ne saattavat kiihottaa viriiliä nuorta urosta. Tällöin on hyvä miettiä menisikö lenkkeilemään vaikka metsään tai muuhun maastoon jossa olisi vähemmän tällaisia hajuja. Jolloin uroksen stimulointi voisi olla vähäisempää ja sen reagointi voi olla myös pienempää. 

Onneksi ns. tärppipäivät ovat kohta ohitse ja tilanne rauhoittuu laumassani. Koiralauman kanssa eläminen tuottaa erilaisia haasteita päivittäiseen elämään. Se pitää mielen joustavana kun joutuu miettimään ja sopeutumaan itsekin tilanteisiin. 

Eurasier säänkestävä koira ?

Olen muutaman kerran hämmentyneenä lukenut joko sähköpostiviestistä tai joltakin Fb-ryhmästä, kun koira on ns säänkestävä niin senhän voi laittaa asumaan pihan perälle.  Minä en oikein ymmärrä tätä ajatusta. Miksi  en ymmärrä asiaa ? 

Ensiksi eurasier on seurakoira. Seurakoira tarkoittaa minun mielestäni sitä, että koira haluaa olla ihmisen lähellä ja tämän seurassa. Vaikka eurasier on itsenäinen ja voi olla varauksellinen suhteessa perheen ulkopuolisiin ihmisiin se ei tarkoita sitä, että eurasier ei haluaisi olla isäntäväen läheisyydessä. Eurasier on todella utelias ja tiedonhaluinen koira, se haluaa tietää kaiken mitä tapahtuu sen kotona tai sen läheisyydessä. Eurasier haluaa tietää myös mitä isäntäväki touhuaa, joskus jopa hieman haitaksi asti. 

Arjessa tulee useasti tilanteita vastaan jossa koirani nenä on paikassa joka ei ole sille hyväksi.  Esimerkki myin kirjoja fb:ssä ja pakkailin niitä paketeiksi, niin kolme kuonoa oli tutkimassa jokaista kirjaa jonka otin, kaikkia sen sivuja pitäisi päästä nuuskuttamaan kun otin paperin niin sitä piti tutkia ja sitten teippiä, ja sitten saksia jne. Aika monta kirjaa pakkasin, mutta hieman oli haastavaa tilanteessa jossa yksi kirsu oli kiinni saksissa, pelkäsin leikkaavani  reiän kirsuun. Koirat ovat mukana elämässä ja ne haluavat tutkia kaikkia asioita mitä tapahtuu. Kun otan tavaraa pakkasesta ulos, se pitää tutkia. Kun laitan toiset villasukat jalkaan niin ne pitää tutkia tai jos on uutta käsirasvaa niin sepä vasta mielenkiintoista onkin.

No mutta eikö koira silti voisi asua siellä pihan perällä, kyllähän me vietetään sen kanssa aikaa siellä. Ihan varmasti koira sopeutuu asumaan sinne ja voi elää ihan jonkilaisen elämän sielläkin. Eurasier on kuitenkin se seurakoira ja se tarvitsee oikeasti sen kiinteän ja jatkuvan yhteyden isäntäväkeensä. Se ei riitä, että koiran kanssa oleillaan jokunen tunti päivässä vaan koira tarvitsee sen, että koira ja isäntäväki ovat kaiken sen ajan yhdessä mikä ollaan kotosalla. Mikäli eurasierista tehdään pihan perällä oleva koira, jota käydään katsomassa silloin tällöin ja sen kanssa lenkkeillään, mutta sen kanssa ei vietetä aikaa pilataan koiran luonne. Jos haluaa pitää koiraa pihan perällä häkissä tai vaikka haluaisi että koira on ulkona kesät talvet eikä koskaan astu jalallaan asuntoon sisälle kannattaa valita toinen rotu.  Jotkut rodut voivat soveltua hyvinkin tällaiseen elämään. Eurasier siihen ei ole sopiva rotu. 

Eurasier on kyllä säänkestävä koira, eli pärjää ulkona säällä kuin säällä. Mutta kyllä koira kuin koira tarvitsee sen ihmisen yhteyden ja lämpimän kuivan paikan aina välillä. Eurasierin turkki kyllä on riittävän vahva, että koira pärjää talvella ulkona, mutta ei ympäri vuorokauden se tarvitsee kuitenkin lämpimän ja kuivan paikan missä se voi lämmitellä ja kuivatella itseään. Väitän, että kaikki nykyaikana elävät koirat tarvitsevat ihmiseen kiinteän yhteyden, koska niitä on jalostettu enenevässä määrin sosiaaliseen suuntaan. 

Jos siis mietit olisiko Eurasier sinulle sopiva rotu, mieti myös missä se sinun koirasi elää elämänsä. Elääkö se siellä pihan perällä häkissä tai aitauksessa, jos näin mieti toinen rotu. Jos taas koira elää kanssasi elämänsä, välillä ulkoillen, mutta nauttien perheen kiinteästä yhteydestä, silloin eurasier voi olla sinulle oikea rotu. 

Paraneminen vatsalaukunkiertymästä

 Ehkä oletkin lukenut aikaisemman blogikirjoitukseni Bellan vatsalaukunkiertymästä. Kauhun hetket koiranomistajan elämässä. 

Lopettelin tuon edellisen kirjoitukseni uudenvuoden aattona, jolloin oli selvitty juuri suurimmasta vaarasta. 

Hain Bellan leikkauksen jälkeisenä päivänä kotiin. Bella oli ei pirteä ja hieman kivulias haettaessa. Lähti mukaani kuitenkin tyytyväisenä. Kotiin päästiin ja muut koiruudet halusivat tietenkin kovasti tulla tervehtimään ja pääsivätkin lyhyesti tervehtimään Bellaa. Tervehtemistä oli kuitenkin hieman rajoitettava, jotta innostus ei menisi ns ylitse. Yleensä tällaiset, että joku koiristani on poissa hetken äityvät hieman riehakkaiksi. Nyt Bella ei kuitenkaan halunnut olla edes paikalla tuossa riehaantumisessa. Joten Bella siirtyi toiseen huoneeseen lepäämään ja olemaan rauhassa. Toiset koiruudet jäivät sitten toiseen huoneeseen. Näin pystyin varmistaan levon ja rauhan. 

Hoito-ohjeiden mukaan Bella tarvitsee useita kertoja päivässä pieniä annoksia ruokaa, sekä kaksi viikkoa ainoastaan hihnassa liikkumista, ei minkäänlaista hyppelyä tai esim huonekaluilla. Bellalle määrättiin kolmea eri kipulääkettä sekä pahoinvoinnin estolääkitystä. Lääkkeitä piti antaa tietenkin kipujen mukaan, mutta ensimmäisinä päivinä lääkkeitä oli hyvä antaa siten, että koiralla ei olisi kipuja. Onneksi olen oppinut tunnistamaan hyvinkin tarkkaan miten Bella ilmaisee kipua, joten pystyn lisäämään tarvittaessa lääkettä. 

Onneksi satuin olemaan Convid-19 pandemian johdosta etätöissä ja kotona, pystyin olemaan kokoajan läsnä. Bella oli ensimmäiset päivät varsin kivulias ja lääkkeitä tarvitsi antaa maksimimäärät. Ruoka alkoi maistumaan ensimmäisen päivän jälkeen ihan hyvin. Ensimmäinen ruokailu tuotti kuitenkin selkeästi kipua ja seuraavaa ruokailua Bella selkeästi mietti, että tuo sattui viimeksi. Löysin sopivan aikatauluksen suhteessa ruokaluihin ja lääkkeen antoon, näin ruokailut alkoi sujumaan hyvin. Suolen toimintaa piti tarkkailla, mutta se toimi ihan hyvin heti alusta alkaen. 

Haavanhoitoa oli yllättävän vähän. Olin valmistautunut desifiointiin ja siteiden jatkuvaan vaihtamiseen yms. Mutta ohjeina olikin, että ei desifiointia vaan jos haavan alue on likainen se tulee huuhdella vedellä ja kuivata hyvin. Luoja onneksi antoi meille pakkaspäiviä ja puhdasta lunta, joten haava pysyi puhtaana koko ajan. Pari päivää haava vuosi kirkasta verta, mutta tämän jälkeen se oli kuiva, joten ei ollut tarvetta haavan hoitoon. 

Ensimmäiset yöt nukuin Bellan kanssa lattialla, koska halusin varmistaa, että kuulen tai Bella pääsee pyytämään apua jos tarvetta on. Jos olisin nukkunut sängyssäni niin olisin joutunut aitaamaan sängyn siten, että Bella ei sinne pääsisi ja näinollen ei olisi myöskään päässyt pyytämään apua. Minä kun nähkääs nukun aika sikeästi. Bella nukkui lähelläni tyytyväisenä. Bella on aina ollut sellainen, että kun on kipua tms niin silloin erityisesti hakeutuu lähelle. 

Onneksi kotonani on pentueaitauksia joita hyödyntämällä pystyi sulkemaan koirilta pääsyn sohvalle sekä sänkyyn. Kyllä minun koirani saavat hyppiä huonekaluille, tässä tilanteessa se piti nyt sulkea pois. Nyt kun tuo kaksi viikkoinen on ohitse. Voi mikä tungos on ollut sängylleni :D  Nyt uskon, että tästä selvittiin. 

Vatsalaukun kiertymä

 Tiedän rodussa monien koirien kuolleen vatsalaukun kiertymään. Olen aina huolehtinut, että ennen ja jälkeen ruokailun ollaan rauhassa, ei riehumista eikä lenkkejä jne. 

En kuitenkaan ajatellut, että kirjoittaisin tästä asiasta omakohtaista kokemusta. Kerron kuitenkin nyt mitä meillä tapahtui. 

28.12. normaali päivä, olin kotona koko päivän koirien kanssa sitä sun tätä touhuten. Koirat söivät klo 15-16 välissä ruokansa, jonka jälkeen lepäiltiin tunnin verran. Klo 19 aikaan Bella alkoi oireilemaan, kipua. Koira seisoo paikallaan ja läähättää, hakeutuu lähelle ja on levoton. Tulee viereen ja omasta mielestäni hakee apua. Joskus aikaisemminkin Bella on tällä tavalla oireillut ja oireet ovat menneet ohitse kun olen antanut kipulääkkeen jota kotona käytettävissä.  Sitten ajattelin, että ehkä tarvitsee vaan hieman kävelyä ja tämä pieru tms ongelma lähtee pois. Käytiin pienellä lönks lönks kävelyllä, hidas tahtisella kävelyllä. Jolla Bella tekikin tarpeensa ja kotiin palattua koira rauhoittui. 

Klo 2030 aikoihin koira pyysi ulos, aidatulle pihalle, jonne sen päästin. Koira oli siellä sen 10 min kunnes menin katsomaan mikä tilanne, koira tulee pihan perältä uikuttaen. Jolloin totesin, että tilanne on vakava ja päätin lähteä samantien eläinlääkäriin. Soitin Saaren klinikalle ja siellä sanottiin, että hän ottaa kyllä koiran vastaan. No huutava koira autoon ja menoksi. Pääsin Saaren klinikalle ja ell katsoi koiraa, ei edes koskenut koiraa totesi, että todennäköisesti vastalaukun kiertymä, mutta en voi täällä tehdä asialle mitään. Voin sanoa, että tässä kohtaan oli murha aika lähellä. Ai pyysit tänne vaikka tiedät että et voi auttaa asiaa mitenkään. No siinä vaiheessa koira oli nostettava autoon ja lähdettävä ajamaan kohti seuraavaa mahdollista auki olevaa paikkaa jossa voidaan koira leikata. Soitettu Tammistoon josko siellä pystyttäisiin ottamaan koira vastaan ja tekemään sille jotakin. Siellä vastattu, että kyllä he voivat leikata koiran heti kun olet täällä. Ajettu nilkka suorana kohti Tammistoa. Koira huutaa tuskasta koko matkan Keravalle asti, kun koira hiljeni luulin sen kuolleeen. 

Onneksi näin vilauksen sen liikkeestä ja jatkoi matkaa kohti sairaalaa. Sinne päästyäni, koira ei enään omin jaloin suostu liikkumaan. Koira on paisunut oikeasti vatsastaan todella isoksi. Hoitaja tulee kantamaan koiran sisälle. Menee heti hoitoon. Viedään röntgeniin ja todetaan torsio, eli vatsalaukun kiertymä. Eläilääkäri kysyy hoidetaanko vai lopetetaanko koira. Koira pitää leikata nopeasti jotta sen paranemis mahdollisuudet ovat vielä suhteellisen hyvät. Hinta-arvio oli sen verran korkea, että piti soitella ystävälle saisinko lainaan rahaa, koska sellaista summaa ei löydy tililtä.  Kerrottu, että koira leikataan. Riskinä tietenkin leikkauksessa on että sydän ei kestä tai tulee muita isoja komplikaatioita ja koira ei selviä. Lisäksi tietenkin torsiossa on se  riski, että kiertymä on voinut tapahtua niin, että sisäelimet ovat kietoutuneet vatsalaukun kanssa tällöin kuolion riski on isompi. 

Bella jäi sairaalaan leikkaukseen ja tehohoitoon. Sain soiton klo 01 yöllä, että leikkaus on sujunut hyvin ja torsio on saatu hoidettua. Ei ollut vielä isompaa kuoliota syntynyt. Vatsalaukussa pieni alue jossa kuoliota, mutta sitä ei poistettu ajatuksella, että paranee. Koira ei vielä tuossa kohdassa ollut hereillä. Joten vielä sai pohtia herääkö koira vielä vai kuoleeko se kuitenkin tuohon leikkauksen jälkeiseen komplikaatioon. 

Aamupäivällä sain soiton, että Bella on kyllä heräillyt ihan hyvin, mutta ei ole suostunut syömään mitään. Sanoinkin, no sen kyllä uskon, Bella luulee, että yritätte kuitenkin vaan myrkyttää sitä :D 

Haettaessa Bella ei ollut oma itsensä, tuli kyllä iloisena vastaan, mutta häntä oli alhaalla ja koira hieman tärisi oli mielestäni kivulias. Tästä sanoinkin ell kertoi, että voi olla opiaateista johtuvaa hönttiä oloa.  Koira autoon ja apteekin kautta kohti kotia. Muut koirat tietenkin ihan into pinkeenä, että kaveri palasi. Bella ei niinkään innoissaan. Bellan kanssa menimme erilliseen tilaan jotta Bellalla oli mahdollisuus rauhoittua. Tässä kohdassa jo piti olla heti yhteydessä takaisin ell, koska koira oli selkeästi kivulias ja ohjeiden mukaan lääkkeitä saisi antaa vasta 5 tunnin päästä. Onneksi saimme ohjeistuksen, jolla voimme lisätä kipulääkettä ja tämä auttoikin. Ruokaa pitää antaa useasti ja vähän kerrallaan, jotta vatsa ei uudestaan kaasuunnu.  

 Nyt ohjeiden mukaan pitää 2 viikkoa ulkoilla hihnassa ja ei saa hyppiä mihinkään, joten tuo tulee olemaan hieman hankalaa. 

Tätä kirjoittaessani on uuden vuoden aatto, toivottavasti saamme Bellan kanssa vielä viettää monta hyvää yhteistä vuotta. 

Pentuja ?

 Convid -19 on tehnyt sen, että yleisesti pentuja kysellään huomattavasti enemmän. Myös euraseri rotuna on mitä ilmeisimmin noussut enemmän ihmisten tietoisuuteen. 

Tänä vuonna 2020 on tullut uskomaton määrä pentukyselijöitä. Koska kyselijöitä on ollut huomattava määrä enemmän niin osa on ei myös ole aikaisemmin ollut mukana koiran pennun ostamisen prosessissa. Tämän johdosta tein omille kotisivuilleni hieman ohjetta, miten omalla kohdallani prosessi etenee. Huomaan kuitenkin, että aika iso osa kyselijöistä eivät ole siellä käyneet tai ei kiinnosta lukea ohjeita tms. 

Omalla kohdallani huomaan sen, että kun ihmiset laittavat sähköpostia esimerkiksi tähän tyyliin; Hei, olisin kiinnostunut varaamaan pennun sinulta. Otathan yhteyttä kun pennut ovat syntyneet. Pentti ja Maija Möttönen. ( nimi keksitty, jos joku saman niminen on olemassa ei liity millään tavalla tähän ko tapaukseen). 

Valitettavasti kasvattajana ei itselläni löydy aikaa ja eikä energiaa ylläpitää ihmisten yhteystietoja ja olla heihin yhteydessä kun pennut syntyvät. Ajattelen prosessin toimivan toisin päin. Itse päivitän kotisivujani aktiivisesti ja siellä on tietoa missä vaiheessa ollaan menossa. Nyt esimerkiksi narttuni terveystulokset on päivitetty sivuilla, seuraavaksi testataan verikokeet. Ja tämän jälkeen narttu on testattu soveltuuko jalostukseen terveytensä osalta. Ilmoitan kotisivuillani myös jos pentuja on odotettavissa jne. Tämän johdosta odotan kyllä pentujen kyselijöiden olevan itse aktiivisia ja seuraavan tilannetta mm nettisivuilta. 

Ilmeisesti kuitenkin osa ajattelee, että tämä yhteydenotto kuuluu kasvattajalle? Varmasti jotkut kasvattajat pitävät ns listoja joihin keräävät pentua odottavien henkilöiden tietoja ja ilmoittelevat sen mukaan ihmisille. 

Itse koen paremmaksi järjestelmäksi tavata yhteydenoton jälkeen valikoituja ihmisiä, näistä valikoituu ne ihmiset joille mahdollisesti myyn pennun. Näille henkilöille laitan toki viestiä kun joku asia varmistuu tai sulkee pois esim nartun käytön jalostuksesta. 

Euraserin pentua saattaa joutua odottamaan pitkääkin. Toki pentuja syntyy vuodessa noin 60, Jos ei ole väliä yhdistelmästä tai ei halua esim määrätyltä kasvattajalta, niin pennun voi saada suhteellisen nopeastikkin, hyvällä tuurilla. Toisinaan pentua saattaa joutua odottamaan jopa muutaman vuoden. 

Sanoisin näin, että on hyvä tavata mahdollista narttua ennen astutusta ja nähdä mahdollisuuksien mukaan eri ympäristössä niin näet koiran luonnetta paremmin. Se, että näet nartun kun sillä on lauma pentuja hoidettava on tietenkin myös hyvä, mutta tuolloin, etä näe narttua ns normaaliolotilassaan. 

Eurasier on pentuna ihana nalle ja en tiedä voiko kukaan vastustaa tuollaista pikkuista palleroa. Kuitenkin on hyvä muistaa, että pallerosta kasvaa keskikokoinen koira, jonka luonteeseen vaikuttaa paljon nartun luonne. Joten tutustukaa narttuu mahdollisuuksien mukaan ennen pentujen syntymää.